TESTI Kirjanpainajatuhot 2024

Kirjanpainajan parveilu oli vuonna 2024 poikkeuksellisen runsasta Etelä- ja Kaakkois-Suomessa, ja tuhoriski kasvoi useilla alueilla. Feromonipyydyksissä havaittiin ennätysmääriä yksilöitä. Hyönteistuhohakkuita ilmoitettiin lähes 3 700 hehtaarilla, joista suurin osa Etelä-Karjalasta, Pirkanmaalta, Uudeltamaalta ja Kymenlaaksosta.

Parveilu alkoi aikaisin lämpimillä alueilla ja jatkui paikoin elokuun puoliväliin.
Vaaleita kuoriaisia havaittiin loppukesällä, mikä viittaa uuden sukupolven aikuistumiseen.
Metsätuholain aikarajat kuusipuutavaran poistolle eivät toteutuneet lämpösumman perusteella A- ja B-alueilla.
Metsänkäyttöilmoituksissa mukana myös muita kaarnakuoriaisia (kuusentähtikirjaaja, aitomonikirjaaja).

Kartta 1. Voit tarkastella interaktiivisen kartan avulla, miten kirjanpainajien parveilu eteni toukokuusta syyskuuhun. Samasta valikosta voit valita myös vuoden 2024 lämpösumman ja tarkastella lämpösummaa ja parveilua samanaikaisesti.

Näin voit tarkastella parveilua kartalla: Valitse Metsätuhot -> Kirjanpainajaseuranta -> Parveiluseuranta

Muutokset edelliseen vuoteen verrattuna:

Kirjanpainajatuhojen pinta-ala pieneni VMI:n mukaan 26 000 ha. (60 000-38 300?)
Hyönteistuhohakkuiden määrä pysyi lähes ennallaan.
Lämpösumman kertymä osoitti, että metsätuholain aikarajat eivät olleet riittäviä estämään leviämistä.
Seurantaverkostoa laajennettiin pohjoisemmaksi, mutta määrät pysyivät siellä alhaisina. Uusi feromoni otettiin käyttöön seurannassa, mutta pyydysmalli poikkeaa edelleen Ruotsin ja Norjan käytännöistä.

Kirjanpainajatuhojen alueellinen jakautuminen

Vuonna 2024 kirjanpainajatuhojen alueellinen jakautuminen painottui vahvasti Etelä- ja Kaakkois-Suomeen. Yli 15 000 yksilön rajan ylittyminen viittaa kohonneeseen tuhoriskiin. Feromonipyydysten tulokset osoittivat, että erityisesti seuraavilla paikkakunnilla kirjanpainajan parveilu oli runsasta ja tuhoriski kohonnut:

Lapinjärvi (36 420 yksilöä)
Riihimäki (32 380)
Joutseno, Pielavesi, Pälkäne, Elimäki, Ilomantsi, Koski TL
Lisäksi raja ylittyi Miehikkälässä, Lahdessa, Sastamalassa, Heinävedellä ja lähes Tampereella

Parveilu alkoi aikaisin Etelä-Suomessa ja painottui toukokuuhun. Pohjoisemmilla alueilla, kuten Pielavedellä, runsasta parveilua havaittiin vasta kesäkuussa. Elokuussa havaittiin uuden sukupolven vaaleita kuoriaisia mm. Heinävedellä, Hämeenlinnassa, Tammelassa, Somerolla, Joutsenossa, Lapinjärvellä, Riihimäellä, Elimäellä ja Lahdessa.

Metsäkeskuksen vastaanottamien metsänkäyttöilmoitusten perusteella eniten hyönteistuhohakkuita ilmoitettiin: Etelä-Karjalasta, Pirkanmaalta, Uudeltamaalta ja Kymenlaaksosta. Myös Pohjois-Karjalassa ilmoituksia oli aiempaa enemmän.

Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI14) mukaan kirjanpainajatuhoja havaittiin 38 300 hehtaarilla, ja ne sijoittuivat samoille alueille kuin hakkuuilmoitukset. Tämä vahvistaa, että kirjanpainajan esiintyminen on keskittynyt erityisesti Etelä- ja Kaakkois-Suomen kuusivaltaisiin metsiin, joissa lämpösumma ja kuivuus altistavat puustoa tuhoille.

Miksi kirjanpainajariski kasvoi vuonna 2024?

Vuonna 2024 kirjanpainajatuhojen riski kasvoi erityisesti Etelä- ja Kaakkois-Suomessa. Lämpenevä ilmasto, kuusien heikentynyt puolustuskyky ja myrskyjen aiheuttamat tuulenkaadot loivat otolliset olosuhteet kirjanpainajan lisääntymiselle.

Keskeiset syyt:

Lämmin kevät ja varhainen kasvukausi kiihdyttivät parveilun alkua.
Kuivuus ja haihdunta heikensivät kuusten puolustuskykyä.
Roudattomuus lisäsi tuulenkaatoja, jotka tarjosivat lisääntymisalustan.
Metsätuholain aikarajat eivät estäneet leviämistä lämpösumman täyttyessä aiemmin.

Varautuminen/tuhojen hallinta/Toimenpideohjeet

Vaikka VMI:n mukaan tuhojen pinta-ala pieneni, feromonipyydysten tulokset ja hakkuuilmoitukset viittaavat siihen, että riski ei ole poistunut. Metsätuholain aikarajat eivät vastanneet lämpösumman kehitystä, mikä voi heikentää torjunnan vaikuttavuutta. Seurannan kehittäminen, metsänomistajien tietoisuuden lisääminen ja ennaltaehkäisevät toimet ovat edelleen keskeisiä kirjanpainajatuhojen hallinnassa.

Arvio metsätuholain kuusipuutavaran kuljetusaikojen toimivuudesta