TESTI Kirjanpainajatuhojen seuranta: feromonipyydykset ja metsänkäyttöilmoitukset
Tällä sivulla
Feromonipyydykset – tarkkaa tietoa parveilusta
Kirjanpainajan parveilua seurataan Suomessa feromonipyydyksillä, joita sijoitetaan tuoreille uudistusaloille. Vuonna 2024 seuranta kattoi 44 pistettä, joista kaksi oli uusina pohjoisemmilla alueilla (Oulu ja Rovaniemi).
- Uusi feromonivalmiste otettiin käyttöön vuonna 2024. Se on samaa tyyppiä kuin Ruotsissa ja Norjassa käytetty, ja sen toimivuus varmistettiin vertailukokein.
- Pyydysmalli eroaa: Suomessa käytetään edelleen vanhoja putkipyydyksiä, kun taas naapurimaissa on siirrytty levy- tai ristikkomalleihin. Tämän vuoksi tuloksia ei voi suoraan verrata maiden välillä.
- Seurannan tavoite on havaita parveilun ajoittuminen ja voimakkuus. Yli 15 000 yksilön kertymä kesän aikana viittaa kohonneeseen tuhoriskiin.
Feromonipyydysten tulokset julkaistaan avoimesti luonnonvaratieto.luke.fi -karttapalvelussa.
Metsänkäyttöilmoitukset – käytännön havaintoja tuhoista
Metsänomistajien tekemät metsänkäyttöilmoitukset ovat toinen tärkeä tietolähde kirjanpainajatuhoista. Ne täydentävät feromoniseurantaa ja VMI:n havaintoja.
- Ilmoituskynnys: Vuonna 2024 ohjeistettiin, että alle 5 m³ uudistuskypsissä metsissä tai alle 20 runkoa kasvatusmetsissä ei tarvitse ilmoittaa hyönteistuhohakkuuna.
- Ilmoitusten alueellinen jakauma osoittaa, missä tuhoja esiintyy eniten. Vuonna 2024 eniten ilmoituksia tuli Etelä-Karjalasta, Pirkanmaalta, Uudeltamaalta ja Kymenlaaksosta.
- Tulkinnassa huomioitavaa: Ilmoitukset voivat sisältää myös vanhoja esiintymiä, jotka havaitaan vasta hakkuusuunnittelun yhteydessä. Lisäksi ilmoitettu pinta-ala voi olla suurempi kuin varsinainen tuhoalue.
Ilmoituksissa mainitaan usein myös muita kaarnakuoriaisia, kuten:
- Kuusentähtikirjaaja – valtaa pienempiä heikkokuntoisia kuusia
- Aitomonikirjaaja – runsastunut kuusissa, joilla ei ole valtapuun asemaa
- Okakaarnakuoriainen ja pystynävertäjä – havaintoja myös männyllä
Tuhoilmoituslomake
xxxxxx + linkki