Vaahteran tervatäplätauti

Metsä ja metsätalous

Rhytisma acerinum

Vaahterantervatäplä
Vaahteran tervatäplätauti ilmenee mustina, jopa 2 cm:n laajuisina laikkuina vaahteran lehdillä.
Kuva: Antti Pouttu (Vantaa, lokakuu 2014)
Vaahterantervatäplä
Ensimmäiset merkit tervatäplistä ilmestyvät jo heinäkuussa, mutta näkyvämmät laikut ilmestyvät lehtiin syyskesällä.
Kuva: Antti Pouttu (Tampere, heinäkuu 2014)
Vaahterantervatäplä
On havaittu, että tervatäplää esiintyy kaupingeissa vähemmän kuin puhtaammassa ympäristössä. Ilmarikkidioksidipitoisuudella ei kuitenkaan ole vaikutusta tervatäplään.
Kuva: Antti Pouttu (Tuusula, lokakuu 2003)
Vaahterantervatäplä
Pudonneet vaahteranlehdet levittävät keväällä tautia eteenpäin, ja koska lehdet yleensä poistetaan puistoista ja nurmikoilta syksyisin, seuraavana keväänä tämä yksivuotinen tauti ei enää pysty leviämään. Lehtien haravointi ja hävittämine onkin paras torjuntakeino.
Kuva: Antti Pouttu (Tuusula, lokakuu 2003)

Kuvaus

Vaahteran tervatäplätauti ilmenee mustina, jopa 2 cm:n laajuisina laikkuina vaahteran lehdillä. Laikut ilmestyvät lehtiin syyskesällä. Aiemmin tämän taudin uskottiin olevan arka ilman epäpuhtauksille, koska se oli harvinainen kaupungeissa, mutta yleinen puhtaammassa ilmassa maaseudulla. Tarkemmat kokeelliset tutkimukset kuitenkin osoittivat, että tervatäplien runsaus selittyi etäisyydellä ylitalvisiin taudin saastuttamiin vaahteranlehtiin, joista tauti keväällä leviää puihin. Ilman rikkidioksidipitoisuudella (pitoisuuksissa <0,05 mg/m³) ei ollut merkitystä vaahteran tervatäplätaudin esiintymiselle. Taudin harvinaisuus kaupungeissa johtuu siitä, että pudonneet vaahteranlehdet yleensä poistetaan puistoista ja nurmikoilta syksyisin, joten seuraavana keväänä tämä yksivuotinen tauti ei enää pysty leviämään. Myös pajulla tavataan samaan sukuun kuuluvan sienen aiheuttamaa tervatäplätautia.

Torjunta

Kuivien vaahteranlehtien poistamisen puiden alta on todettu vähentäneen tervatäplätaudin esiintymistä yli 99 %.