Koivuntuulenpesä

Metsä ja metsätalous

Taphrina betulina

Koivuntuulenpesä
Koivuntuulenpesän aiheuttaa alkeellinen kotelosieni. Sienen erittämät yhdisteet saavat aikaan kasvuhäiriöitä ja silmunmuodostusta isäntäkasvissa.
Kuva: Antti Pouttu (Vantaa, tammikuu 2005)
Koivuntuulenpesä
Tunturikoivuissa tuulenpesän voi aiheuttaa myös äkämäpunkki, jolloin tuulenpesä on pienempi kuin sienen aiheuttama.
Kuva: Antti Pouttu (Enontekiö, elokuu 2004)

Kuvaus

Koivuntuulenpesän aiheuttaa alkeellinen kotelosieni. Sienen erittämät yhdisteet saavat aikaan kasvuhäiriöitä ja silmunmuodostusta isäntäkasvissa. Eri koivulajeille on olemassa omat tuulenpesäsienensä. Tuulenpesät ovat monivuotisia. Tuulenpesiä esiintyy koko maassa.

Lisääntyminen ja leviäminen

Koivuntuulenpesäsienet tarttuvat kesäaikaan kotelo- ja kuromaitiöiden välityksellä.
Itiöistä muodostuvat rihmasto ja itiökotelot kehittyvät isäntäkasvin solukon pinnalle. Rihmasto voi kasvaa lehdissä tai versoissa kutikulan alla, solujen välissä tai niiden sisällä.

Sienen itiökotelot kehittyvät saastuneiden versojen lehdillä. Koteloitiöistä kasvaa jo itiökoteloissa kuromarihmastoa. Kesän aikana koteloista vapautuneet itiöt tai kuromarihmasto saastuttavat koivun silmuja. Tuulenpesätartunta on monivuotinen.

Tuhot

Tuulenpesiä on runsaimmin vanhoissa puisto- ja pihakoivuissa. Metsäpuissa se on harvinaisempi. Hieskoivuntuulenpesää on tavattu metsässä taimissa ja vesoissa.

Tuulenpesätartunta on monivuotinen. Vanhat tuulenpesät saattavat olla läpimitaltaan jopa yli metrin.
Tuulenpesäsienen sienirihmasto saastuttaa koivunverson ja ärsyttää alkuperäisen silmun tuottamaan runsaasti uusia kasvupisteitä, joista kasvaa uusia versoja tuulenpesään.

Torjunta

Tuulenpesäsienen aiheuttama haitta koivulle on merkityksetön, joten sienellä ei ole taloudellista merkitystä. Tuulenpesäsienten torjuntaan ei ole tarvetta. Haluttaessa tuulenpesät voi poistaa puusta.