Jänikset

Metsä ja metsätalous

Lepus spp.

Jänikset
Jänikset vahingoittavat etenkin lehtipuiden taimia ja pllonmetsitysalueilla ne voivat olla riesa.
Kuva: Antti Pouttu (Tampere, huhtikuu 2007)
Jänikset
Jäniksillä ei ole suurta metsätaloudellista merkitystä, mutta puutarhoissa ne saattavat saada aikaan pahaa jälkeä.
Kuva: Antti Pouttu (Vantaa, tammikuu 2014)
Jänikset
Jänisten aiheuttamia tuhoja on puutarhoissa etenkin runsaslumisina talvina.
Kuva: Antti Pouttu (Vantaa, maaliskuu 2004)
Jänikset
Runsaslumisena talvena tulisi varautua suojaamaan omenapuut tavallista korkeammalta.
Kuva: Antti Pouttu (Tampere, huhtikuu 2018)
Jänikset
Taimitarhoilla jänikset voivat syödä kuusenkin taimia.
Kuva: Antti Pouttu (Nurmijärvi, huhtikuu 1990)
Jänikset
Jänisten ruokailun jäljiltä katkaisupinta vino, kuin veitsellä viilletty.
Kuva: Antti Pouttu (Vantaa, maaliskuu 2004)

 

Jänikset
Jätökset helpottavat tuholaisen tunnistamisessa.
Kuva: Antti Pouttu (Tampere)

Kuvaus

Jänikset (metsäjänis ja rusakko) nakertavat lehtipuiden ja joskus männyn taimien kuorta. Nuorten taimien latvojen katkominen on paikoittain yleistä. Jänis on valikoiva ravintonsa suhteen. Sille kelpaavat esim. paremmin aikuisten kuin nuorten puiden oksat. Myös talven lumisuus vaikuttaa jäniksen ruokavalioon. Runsaslumisina aikoina koivun ja haapa ovat suosiossa, kun taas vähälumisina talvina pajut ja mustikka ovat enemmän suosiossa.
 

Tuhojen esiintyminen

Tuhokohteet

Jänikset vahingoittavat etenkin lehtipuiden taimia ja joskus myös mäntyjä.

Tuhon eteneminen

Jänisten aiheuttamia tuhoja on kannan ollessa tiheänä etenkin runsaslumisina talvina.

Vaikutus puuhun

Jänis syö lehtipuiden ohuita 1-4 mm paksuja oksia, havu- ja lehtipuiden kasvaimia sekä pääasiassa lehtipuiden kuorta. Jänis ei kuitenkaan syö esim. koivujen silmuja ja oksien kärkiä. Ohuista latvataitoksista taimet yleensä toipuvat hyvin.

Samankaltaiset tuhot

Hirvieläinten syömäjäljet
Myyrien syömäjäljet

Torjunnan tarve ja mahdollisuudet

Vahingot metsätaloudessa

Jänistuhot eivät ole kokonaisuutta tarkastellen metsätaloudellisesti merkittäviä maassamme. Paikallisesti jänistuhoja voi esiintyä koivun- ja männyntaimikoissa.

Tuhoriskin arviointi

Jäniskannat vaihtelevat vuosittain. Ne saavat huippunsa keskimäärin neljän vuoden välein. Jos runsasluminen talvi sattuu samaan aikaan jäniskannan huippuvuoden kanssa, odotettavissa saattaa olla tavallista enemmän tuhoja. Runsaasti typpilannoitusta saaneet taimet ovat syönnille alttiimpia.

Torjuntamenetelmät

Puiden suojausta jänisten aiheuttamia tuhoja vastaan ei ole ole Suomessa katsottu metsätaloudellisessa mielessä kannattavaksi. Taimitarhoilla arvokkaat istutukset kannattaa suojata verkkoaidalla. Omena-, ym. puutarhapuiden runkojen suojaus on tehokkain ja kannattavin suojauskeino jäniksiä vastaan.