Kuusenneulaspistiäinen

Metsä ja metsätalous
Kuusenneulaspistiäinen
Kuusenneulaspistiäinen munii avautuviin silmuihin.
Kuva: Antti Pouttu (Tampere, toukokuu 1985)
Kuusenneulaspistiäinen
Aikuiset pistiäiset elävät lyhyen aikaa ja niiden näkeminen on sattumanvaraista.
Kuva: Antti Pouttu


Kuusenneulaspistiäinen
Kuusenneulaspistiäisen kellertäväpäinen toukka on vaaleanvihreä. Toukat syövät kuusien neulasia alkukesästä.
Kuva: Antti Pouttu (Tampere, kesäkuu 2016)
Kuusenneulaspistiäinen
Hyvän suojavärin omaavia toukkia on vaikea havaita neulasistosta.
Kuva: Antti Pouttu (Tampere, kesäkuu 2006)
Kuusenneulaspistiäinen
Kuusenneulaspistiäinen talvehtii maassa kotelokopissa.
Kuva: Antti Pouttu (talvi 2015)
Kuusenneulaspistiäinen
Kun neulaset alkavat ruskettua ja tuho tulla helpommin havaittavaksi on toukat jo lähteneet puusta.
Kuva: Antti Pouttu (Tampere, kesäkuu 2016)
Kuusenneulaspistiäinen
Peräkkäisinä vuosina jatkuva toukkien syönti voi aiheuttaa kuusiin monilatvaisuutta, mutta suurta metsätaloudellista merkitystä kuusenneulaspistiäisellä ei ole.
Kuva: Antti Pouttu (Tampere, kesäkuu 2007)
Kuusenneulaspistiäinen
Joulukuusiviljelmillä kuusenneulaspistiäinen voi aiheuttaa merkittävää tuhoa.
Kuva: Antti Pouttu (Lapinjärvi, kesäkuu 2011)

Kuvaus

Kuusenneulaspistiäinen on keltaisen- ja mustankirjava pistiäinen, jolla on pituutta 4,5-6 mm. Pistiäisen keltaisten raajojen takasäärten kärjet ja takanilkat ovat mustat. Lajin kellertäväpäinen toukka on vaaleanvihreä. Toukat syövät kuusien neulasia alkukesästä. Joinakin vuosina kuusenneulaspistiäiset saattavat esiintyä runsain joukoin kuusikoissa. Esiintymät ovat kuitenkin tavallisesti pienialaisia. Peräkkäisinä vuosina jatkuva toukkien syönti voi aiheuttaa kuusiin monilatvaisuutta.