Haavanlehtikuoriainen

Metsä ja metsätalous

Chrysomela populi

Haavanlehtikuoriainen
Aikuinen haavanlehtikuoriainen on noin sentin mittainen, punainen kovakuoriainen. Lähisukuinen rusolehtikuoriainen (ent. pikkuhaavanlehtikuoriainen) on hyvin saman näköinen, mutta siltä puuttuu haavanlehtiluuoriaisen musta täplä peitinsiipien kärjestä.
Kuva: Antti Pouttu (Leivonmäki, toukokuu 1983)
Haavanlehtikuoriainen
Toukat syövät haavat joskus laajoilta aloilta lähes lehdettömiksi, mutta metsätaloudellista merkitystä lajilla ei ole.
Kuva: Antti Pouttu (Lohja, kesäkuu 2002)

Kuvaus

Haavanlehtikuoriainen on noin kymmenen millimetriä pitkä, puolipallonmuotoinen, punainen kovakuoriainen. Se elää haavan ja pajun lehdillä. Sekä aikuiset kuoriaiset että toukat syövät lehtiä. Kuoriaisen aiheuttamat tuhot ovat metsätaloudellisesti vähäisiä. Laji on levinnyt meillä etelästä Pohjois-Pohjanmaalle asti.

Lisääntyminen ja leviäminen

Kuoriaisten muninta-aika alkaa touko-kesäkuun vaihteessa jatkuen heinäkuun alkuun. Naaras laskee pitkänsoikeat kellertävät tai oranssinväriset munansa pystyyn asentoon lehtien alapinnalle, enimmäkseen 40-50 munaa käsittäviin ryhmiin. Naaras voi munia jopa tuhat munaa.

Haavanlehtikuoriaisen toukkia ja koteloita alkaa näkyä kesäkuun jälkimmäisellä puoliskolla.

Kuoriaiset alkavat kuoriutua koteloista keskikesällä. Ne talvehtivat aikuisena maassa karikkeen seassa, esim. lehtien alla. Haavanlehtikuoriaisia kehittyy yksi sukupolvi vuodessa.

Tuhot

Haavanlehtikuoriainen voi iskeytyä erikokoisten haapojen sekä pajujen lehdille. Lajin syönti voi ulottua läpi koko haapataimikon. Kuoriaiset syövät haavan lehdet niin täydellisesti, että vain lehtisuonisto jää rankana jäljelle.

Torjunta

Meidän oloissamme haavanlehtikuoriaisella ei ole metsätaloudellista merkitystä.