Seleeniseuranta
Miksi seurantaa tehdään?
Suomessa 1970-luvulla tehdyissä tutkimuksissa havaittiin elintarvikkeiden seleenipitoisuuksien olevan erittäin pieniä ja väestön seleeninsaanti jäi selvästi alle saantisuositusten. Taustalla oli seleenin ja erityisesti liukoisen, kasveille käyttökelpoisen seleenin pieni määrä viljelymaissa. Tilanteen korjaamiseksi natriumselenaattia on lisätty moniravinteisiin lannoitteisiin vuodesta 1984 lähtien.
Tutkimusten mukaan verestä mitattu seleenitaso on nyt 60 prosenttia suurempi kuin ennen vuotta 1984, jolloin seleenin lisäys lannoitteisiin aloitettiin. Tällä hetkellä seleenin saanti on Suomessa parhaalla tasolla Euroopassa.
Seleenilannoitustasoa on muutettu kolme kertaa vuosina 1990, 1998 ja 2007. Muutokset ovat pohjautuneet seleeninsaannissa tapahtuneisiin muutoksiin. Seleenilannoitus on tehokas, turvallinen, edullinen ja toimiva tapa vaikuttaa tuotantoeläinten ja väestön seleeninsaantiin ja sitä kautta kansanterveyteen. Seleenilannoitus parantaa eläinten hyvinvointia vähentämällä tarvetta lisätä seleeniä rehuihin sekä vähentämällä tarvetta eläinten seleenilääkintään ja se ehkäisee seleeninpuutossairauksia kuten lihasrappeumaa.
Suomen olosuhteissa seleenilannoitus on osoittautunut hyväksi ja turvalliseksi keinoksi vaikuttaa kotieläinten ja väestön seleeninsaantiin. Suunnitelmallisen ja tarkkaan kohdennetun seurannan myötä systeemi on kontrolloitavissa ja seleeninsaannissa tapahtuviin muutoksiin pystytään reagoimaan nopeasti.
Seleeniseuranta on onnistunut esimerkki viranomaisten, tutkimuksen ja teollisuuden yhteistyöstä kansanterveyden edistämiseksi. Seleeniseurantaa tehdään Ruokaviraston, maa- ja metsätalousministeriön, Luonnonvarakeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Helsingin yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Yara Suomen yhteistyönä.
