Ruoan kulutus ja kuluttajahinnat 2026

Ruoan kulutus ja elintarvikkeiden hinnat kehittyivät Suomessa vuonna 2025 maltillisesti, mutta tuoteryhmittäin erot olivat suuria. Kokonaisinflaatio pysyi hillittynä, vaikka yksittäisissä tuotteissa nähtiin voimakkaita hinnannousuja globaalien raaka‑ainemarkkinoiden ja tarjontatekijöiden seurauksena. Kulutuksessa hedelmien, marjojen ja siipikarjanlihan osuus kasvoi, samalla kun naudanlihan ja viljatuotteiden kulutus väheni. 

• Vuonna 2026 ruoan kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 2–3 %, ja suurimmat nousupaineet kohdistuvat maitotuotteisiin, naudanlihaan, valmisruokiin, kahviin sekä energia- ja tuonti-intensiivisiin tuotteisiin. 
• Suomessa ruoan hinnat ovat nousseet vuodesta 2021 selvästi hitaammin kuin EU:ssa keskimäärin. 
• Sokeripitoisuuden mukaan määräytyvä virvoitusjuomavero astui voimaan 1.4.2026.  
• Hedelmien ja marjojen kulutus on merkittävässä kasvussa (7 %). 
• Valmisruokien myynnin kasvu hidastumassa, myynti kasvaa enää 1,95 %.  
• Vuonna 2025 lihankulutus oli 76,1 kg/hlö; juuston kulutus noin 27 kg/hlö; kalaa syötiin 2024 tilaston mukaan 12,1 kg/hlö. 

Ruoan hintojen nousu pysyi vuonna 2025 maltillisena (1,4 %). Kun mukaan lasketaan alkoholittomat juomat, nousu oli 2,1 %. Hintakehitys oli hyvin eriytynyttä tuoteryhmien välillä; erityisesti kahvi, kaakao, suklaa ja naudanliha kallistuivat selvästi. Keskimääräiset muutokset peittävät alleen suurta hajontaa sekä tuoteryhmien että yksittäisten tuotteiden välillä. 

Tuoteryhmäkohtaisia havaintoja vuodelta 2025: 

• Maitotuotteet: hinnat nousivat keskimäärin noin 1 %. Nestemäisen maidon hinnannousu oli vahvempaa kuin pidemmälle jalostettujen maitotuotteiden. 
• Vilja- ja leipätuotteet: hintataso pysyi keskimäärin ennallaan, vaikka osassa pidemmälle jalostetuissa tuotteissa, kuten kekseissä, hinnat kallistuivat yli 3,5 %. 
• Liha: hinnat nousivat keskimäärin noin 1,7 %. Naudanlihan kuluttajahinnat nousivat johtuen saatavuusongelmista 12,1 %, sianlihan hinnat pysyivät lähes ennallaan ja siipikarjanlihan hinnat laskivat 1,8 %. 
• Kala: tuontitarjonnan kasvu laski hintoja. Tuoreen kalan hinnat pysyivät lähes ennallaan. Pakastettujen kalatuotteiden hinnat laskivat 3,2 % ja säilöttyjen kalatuotteiden hinnat laskivat 1,2 %;  
• Hedelmät ja marjat: hinnat nousivat keskimäärin 3,8 %. Tuoreiden marjojen hinnat nousivat 12,3 % ja pakastettujen marjojen ja hedelmien hinnat 15,7 %. Monien tuoreiden hedelmien hinnat nousivat maltillisemmin.  
• Vihannekset: hinnat nousivat keskimäärin 0,2 %. Tuoreiden ja jäähdytettyjen vihannesten hinnat nousivat 1,8 %, mutta perunoiden hinta laski 5,9 % ja juuresten ja sienten hinnat laskivat 3,6 %. 
• Valmisruoat ja muut muualla luokittelemattomat elintarvikkeet: hintakehitys oli suhteellisen vakaata. Taustalla korostuvat jalostus-, energia- ja työvoimakustannukset, joiden merkitys korostuu pitkälle prosessoiduissa tuotteissa. 
• Sokeri-, hillo- ja makeistuotteet: hintakehitys oli selvästi eriytynyttä tuotetasolla. Tuoteryhmän keskimääräinen hinnannousu oli 6,7 %. Suklaa kallistui 19,9 % ja sokerin hinta laski 14,1 %. Kehitys kuvastaa globaalien raaka-ainemarkkinoiden keskeistä roolia tuoteryhmän hintadynamiikassa. 
• Alkoholittomat juomat: hinnat nousivat keskimäärin lähes 8,0 %. Kehitystä hallitsi kahvin lähes 30 % hinnan nousu. Kaakaon hinta nousi 14,9 %. Muiden alkoholittomien juomien hintojen nousu oli vähäistä. 

Vuoden 2021 jälkeen ruoan hinnat ovat nousseet Suomessa 20,5 %. EU-alueella keskimääräinen nousu on ollut vastaavana aikana lähes 31 %. Hintojen nopeampi nousu on ollut tyypillistä erityisesti Itä-Euroopan maissa, joissa lähtötaso on ollut matala. Kehitys on tasoittanut maiden välisiä hintatasoeroja. 

Elintarvikkeiden kuluttajahintojen nousun arvioidaan kiihtyvän Suomessa vuonna 2026, mutta pysyvän edelleen suhteellisen maltillisena. Alkuvuonna ruoan ja alkoholittomien juomien hinnat ovat nousseet vain hieman yli prosentin vuosivauhtia. Lähi-idän geopoliittisen epävarmuuden vaikutukset välittyvät markkinoille viiveellä, mikä lisää nousupaineita loppuvuotta kohden. 

Hintakehitykseen vaikuttavat erityisesti energiakustannusten nousu ja yleinen markkinaepävarmuus, joka heijastuu tuotannosta jalostukseen ja logistiikkaan. Kansainvälisesti ruoan hintakehitys on jo kääntynyt nousuun lisäten myös tuontihintojen kautta välittyvää painetta kotimaisiin kuluttajahintoihin. 

Heikko kuluttajakysyntä rajoittaa kustannus- ja raaka-ainehintojen siirtymistä täysimääräisesti kuluttajahintoihin, ja vähittäiskaupan kilpailu hillitsee osaltaan hintojen nousua. Vaikka ostovoiman odotetaan vahvistuvan, kuluttajien luottamus talouteen on edelleen heikko ja ruokakaupassa hintatietoisuus korostuu.

Päivittäistavarakaupan (PTY) mukaan maitotuotteiden, juuston ja kananmunien tuoteryhmässä myyntimäärät kasvoivat erityisesti jogurteissa ja kananmunissa. Kananmunissa vuonna 2025 määrällistä kasvua oli 4,5 %. Osin tarjonnan heikkenemisestä ja kysynnän kasvusta johtuen on poikkeuksellista, että suomalaisten ruokakauppojen hyllyillä on näkynyt sekä naudanlihan että kanamunien toimitusvaikeuksia. Tämä vaikuttanee myös näiden tuotteiden myyntimääriin, ellei tarjontavajetta saada korjattua.  

Myyntimäärissä näkyi vuonna 2025 myös suurempia nousuja: 

• Perunalastut ja sipsit: +27 %. 
• Pizzat ja piirakat: +5,4 %. 

Kulutuksen painottuminen edullisiin ja vaivattomiin tuotteisiin liittyy kotona tapahtuvan kulutuksen lisääntymiseen ja yleiseen taloudelliseen epävarmuuteen, joka ohjaa kotitalouksia suosimaan edullisia, vaivattomia ja välitöntä mielihyvää tuottavia elintarvikkeita.  

Etätyön yleistyminen on muuttanut lounaskulutuksen rakennetta pysyvämmin. Lisääntyneen etätyön arvioidaan vähentäneen lounasravintoloiden tulovirtaa 275 milj. eurolla (Arovuori ja Karikallio 2025).   

Viljaa käytettiin edellisvuotta vähemmän 

Viljan elintarvikekulutus laski vuonna 2025 edellisvuodesta vähän yli kilon henkilöä kohti ja oli  

reilut 86 kg/hlö:  

• vehnä 49,3 kg 
• ruis 11,3 kg 
• ohra 1,3 kg 
• kaura 11 kg 
• riisi 8,3 kg 
• lähes 5 kg muuta viljaa 

Sian-, siipikarjan- ja lampaanlihan kulutus hienoisessa kasvussa 

Vuonna 2025 lihankulutus pysyi kokonaisuutena ennallaan ollen 76,1 kg/hlö. Kun mukaan  

lasketaan hevosen-, poron- ja riistaliha, kokonaiskulutus oli hieman alle 78 kg/hlö. Kulutus  

henkilöä kohti (suluissa kasvu / lasku edellisvuoteen verrattuna):  

• siipikarjanliha 30,9 kg (alle 1 % kasvua) 
• sianliha 27,9 kg (noin 2 % kasvua) 
• naudanliha 16,7 kg (noin 5 % laskua) 
• lammas 0,5 kg (noin 10 % kasvua) 

Juustoa syötiin viime vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin 

• Juustoa kulutettiin ennakkotietojen mukaan noin 27 kg/hlö (ravintotaseen historian korkein kulutus). 
• Voin kulutus oli 2,9 kg/hlö (noin 0,2 kg vähemmän kuin edellisvuonna). 
• Nestemäisten maitotuotteiden kulutus laski 2,6 % ja oli noin 127 kg/hlö; nestemaitoja keskimäärin 84 kg (noin 82 litraa). Muiden tuoretuotteiden kulutus jatkoi kasvuaan. Ravintotaseessa muita tuoretuotteita ovat mm. vanukkaat ja maustettu rahka ja ne sisältyvät nestemäisiin maitotuotteisiin. 
• Kananmunia kului noin 12 kg/hlö, vähän enemmän kuin vuonna 2024. 
• Tuoreita vihanneksia käytettiin noin 64,3 kg/hlö (suuntaa antava; sisältää mahdollisen hävikin). 
• Tuoreita hedelmiä kului noin 50 kg/hlö, hieman edellisvuotta enemmän.

Kalaa myytiin edellisvuoden tapaan 

• Lohen keskihinta oli edellisvuotta alhaisempi, mikä lisäsi lohikalojen tuontia noin 6 %. 
• Päivittäistavarakauppa ry:n tilastojen mukaan kalan myyntimäärä nousi 0,4 % ja myyntihinnat laskivat 0,6 %. 
• Luonnonvarakeskuksen Kalan kulutus -tilaston viimeisimpien (2024) tietojen mukaan kalaa syötiin 12,1 kg/hlö; ulkomaisen kalan osuus oli 68 % eli noin 8,3 kg. 
• Ulkomaisista lajeista syötiin eniten kasvatettua lohta (2,6 kg). Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,6 kg). 
• Kotimaisista luonnonkaloista eniten syötiin haukea (0,5 kg), ahventa (0,5 kg) ja kuhaa (0,4 kg). Vapaa-ajan kalastuksen saaliit ovat mukana kulutusluvuissa.