Maitomarkkinat 2026

Maitotuotteiden kulutus kasvoi hieman vuonna 2025, ja maidontuotanto pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Maailmanmarkkinahinnat laskivat vuoden loppua kohden, mutta kääntyivät uudelleen nousuun vuoden 2026 alussa. 

• Maidontuotanto 2025: noin 2 140 milj. litraa (2024: 2 145 milj. litraa). 
• Maidon pitoisuudet 2025: rasva 4,50 % (2024: 4,47 %) ja valkuainen 3,60 % (2024: 3,57 %). 
• Päivittäistavarakaupan myynti (maitotuotteet, juusto ja voi) 2025: 2,87 mrd. € (2024: 2,78 mrd. €); myynnin määrä +2,35 %. 
• Vienti 2025: 535 milj. € (2024: 491 milj. €). 
• Tuonti 2025: 446 milj. € (2024: 424 milj. €); tuonnin arvosta juustojen osuus yli 80 %. 
• Maidontuottajia 3 618 (−7 %) ja lypsylehmiä noin 227 000 (−2,7 %). 
• Ennuste 2026: tuotanto likimain ennallaan keskituotoksen (+1,5 %) ansiosta; lypsylehmät −1,6 % ja tilojen määrä noin −6 %. 

Suomessa tuotettiin vuonna 2025 noin 2 140 miljoonaa litraa maitoa, mikä oli vain hieman vähemmän kuin vuonna 2024 (2 145 milj. litraa). 

Maidon pitoisuudet nousivat: meijerimaidon keskimääräinen rasvapitoisuus oli 4,50 % (4,47 %) ja valkuaispitoisuus 3,60 % (3,57 %). Pitoisuuksien nousun vuoksi rasvan ja valkuaisen tuotanto kasvoi edellisvuodesta, vaikka maitolitroissa mitattu tuotanto hieman laski. 

Maidon tuottajahinta oli vuonna 2025 vahvalla tasolla ja parani vuoden loppua kohden. Maitotuotteiden kysyntä oli vahvaa sekä koti- että vientimarkkinoilla. 

Maitotuotteiden, juuston ja voin myynnin arvo päivittäistavarakaupoissa oli 2,87 mrd. €, mikä oli 92 milj. € enemmän kuin vuonna 2024 (2,78 mrd. €). Kasvu oli selkeää myös volyymissa: myynnin määrä (volyymi) kasvoi 2,35 %. 

Maitotuotteiden kokonaiskulutuksesta vuosi vuodelta maitoa syödään enemmän kuin juodaan.  

Nestemaitojen ja piimän tuotanto laski, kun taas jalostetumpien tuotteiden, kuten juuston ja voin, tuotanto kasvoi. 

Tuotantomäärät 2025 (2024), milj. kg: 

• Nestemaidot yht. 493 (509) 
• Piimää 35,8 (37,6) 
• Kermaa 45,7 (44,2) 
• Jogurttia 106,0 (105,5) 
• Juustoja 87,3 (82,9) 
• Voita 48,3 (47,9) 

Valkuaisen ja rasvan omavaraisuusaste pysyi likimain edellisvuoden tasolla. Kotimaisen tuotannon suhde kotimaiseen kulutukseen oli maitovalkuaisen osalta noin 105 % (2024: 107 %) ja maitorasvan osalta 114 % (sama kuin edellisvuonna). 

Maidontuottajien määrä väheni vuonna 2025 noin 7 % ja vuoden lopussa tuottajia oli 3 618. 

Lypsylehmiä oli noin 227 000 (−2,7 %). Vuodesta 2020 lähtien lehmien määrä on laskenut 12 %. Lehmämäärän väheneminen heijastuu myös naudanlihan tarjonnan vähenemiseen, sillä noin 80 % naudanlihantuotannosta on peräisin maitorotuisista naudoista. 

Maidontuotannon investoinnit kasvoivat vuonna 2025 ja lehmäpaikat lisääntyivät lähes 4 000 paikalla. Kasvu ei kuitenkaan riitä kattamaan luopuvien tilojen mukana poistuvaa navettakapasiteettia, joka on ollut viime vuosina noin 10 000 lehmäpaikkaa vuodessa. 

Maitotuotteiden viennin arvo vuonna 2025 oli 535 milj. €, joka on 44 milj. € enemmän kuin vuonna 2024 (491 milj. €). Viennin kasvusta yli puolet tuli voin viennin arvonlisäyksestä, mutta kasvua oli myös jogurttien ja herakonsentraattien viennissä. 

Heraproteiinikonsentraateille on löytynyt uutta nostetta viennissä, ja niiden globaali markkina kasvaa. Nämä voivat olla korkean lisäarvon vientituotteita esimerkiksi lastenruokiin ja proteiinijuomiin. 

Tärkeimmät vientimaat olivat (arvo, 2025): 

• Ruotsi 149 milj. € 
• Ranska 89 milj. € 
• Kiina 45 milj. € 
• Alankomaat 41 milj. € 

Tuonnin arvo oli vuonna 2025 446 milj. €. Merkittävimmät tuontimaat olivat:  

• Tanska 102 milj. €  
• Saksa 100 milj. €  
• Ruotsi 44 milj. € 

Maitotuotteiden tuonnin arvosta juustojen osuus on yli 80 %. 

Viennin ja tuonnin erotuksena laskettavan juustotaseen arvo oli vuonna 2025 yli 320 milj. € ja yli 65 milj. kg negatiivinen. 

Vuonna 2025 korkea maidon hinta yhdistettynä edullisiin rehuhintoihin nosti keskeisten muuttuvien kustannusten ja maitotuoton välisen markkinamarginaalin hyvälle tasolle. 

Vuonna 2024 keskimääräisellä maitotilalla kului: 

• Polttoaineisiin 18 700 € 
• Sähköön 11 000 € 
• Lannoitteisiin noin 16 800 € 

Näiden perusteella maitotilojen energia- ja lannoitekustannukset olivat yhteensä arviolta noin 180 milj. €. Polttoainekustannuksia syntyy myös osana urakointipalveluja ja rahteja. Tämän perusteella voidaan arvioida vuoden 2026 kustannusnousun vaikutuksia, jotka kuitenkin riippuvat siitä, kuinka pitkäkestoiseksi keväällä 2026 alkanut kustannusten nousu muodostuu. 

Lähi-idän kriisin aiheuttama hintojen nousu heikentää tilojen kannattavuutta. Energia ja lannoitteet ovat kuitenkin vain noin kolmannes tarvikekustannuksista; suurin tarvikekustannuserä on ostorehut (55 %). Lyhyellä aikavälillä ostorehujen hintojen nousua hillitsee Suomen ja Euroopan vahva viljatase, mutta pidemmällä aikavälillä kustannusinflaatio nostaa väistämättä myös rehujen hintoja. 

EU:ssa tuotettiin edellisvuosia enemmän maitoa etenkin loppuvuodesta 2025. Yhdessä laskusuuntaisten maailmanmarkkinahintojen kanssa tämä on painanut etenkin teollisuustuotteiden hintoja nopeasti alaspäin. Voin hinta on palannut huippunoteerauksista takavuosien tasolle. Pitkittyvä Iranin konflikti heikentää talousnäkymiä monilla suurilla markkina-alueilla. Talouskasvun hiipuminen haittaa maitotuotteiden kysyntää. 

Vuoden 2025 laskusuhdanne siirtyi kotimaan hintatasoon alkuvuodesta ja laski kotimaan tuottajahintaa. Myös kotimaan talouden epävarmuus siirtää kulutusta edullisiin tuotteisiin, jolloin maitotuotteiden päivittäistavaramyynnissä arvon kasvu voi jäädä inflaatiota alhaisemmaksi. 

Tuottajahinnan ennuste on selvästi edellisvuotta alhaisempi ja lähestyy EU:n keskiarvoa, mutta säilynee edelleen sen yläpuolella. 

Kantar Agri Oy:n ennusteen mukaan maidontuotanto vuonna 2026 pysyy likimain edellisvuoden tasolla keskituotoksen 1,5 %:n nousun ansiosta. Lypsylehmien määrän ennustetaan alenevan 1,6 %:lla ja tilojen määrän noin 6 %.