Näätämöjoen lohiseurannat

Luonnonvarakeskus (Luke) on seurannut Näätämöjoen lohikantojen tilaa 1970-luvulta lähtien. Suomen ja Norjan viranomaiset hyödyntävät seurantatietoja lohikantojen hoidon suunnittelussa ja kalastuksen mitoittamisessa.

Näätämöjoki saa alkunsa Suomen puolelta, mutta virtaa viimeiset 30 km Norja puolella ja laskee Jäämereen. Näätämöjoen vesistön laajimmat kutu- ja poikastuotantoalueet sijaitsevat Suomen puolella.

Näätämöjoen lohenkalastusta säädellään Suomen ja Norjan yhteisellä kalastussopimuksella, ja seurantatiedot ovat tärkeä perusta sopimusneuvotteluissa. Lohiseurantoja hyödyntävät Suomen ja Norjan viranomaisten lisäksi Pohjois-Atlantin lohen suojelujärjestö (NASCO) ja Kansainvälinen Merentutkimusneuvosto (ICES) sekä vesialueiden omistajat ja kalastajat molemmissa maissa.

Neuvottelut Suomen ja Norjan välisen 1970-1980-luvulta olevan Näätämöjoen kalastussopimuksen ja -säännön uusimiseksi käynnistyivät loppuvuodesta 2024.

Tuloksia: Näätämöjoen lohikantojen tila

Näätämöjoen lohikannat tuottivat pitkään sangen hyviä lohisaaliita, mutta Tenojoen tapaan vesistön lohisaaliit ovat jyrkästi laskeneet viime vuosina. Lohikantojen tilan heikentyminen on näkynyt myös Kolttakönkään kalatien seurantatuloksissa. Samaan aikaan lohikantojen tilan heikentyessä Tyynenmeren alueelta peräisin olevan vieraslajin kyttyrälohen määrät ovat Näätämäjoella kasvaneet räjähdysmäisesti vuodesta 2017 alkaen, kuten muissakin Pohjois-Atlantin lohijoissa.

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna lohen poikastuotantoon ollut selvästi potentiaaliaan pienempää erityisesti joen Suomen puoleisella osalla heikentyen merkittävästi kohti lohen levinneisyysalueen yläosaa. Alhaiset poikastiheydet indikoivat liian vähäistä kutukantaa suhteessa elinympäristön laatuun jo ennen viime vuosien lohikantojen heikentymistä.

Näätämöjoen lohiseurantojen ytimen muodostavat vuosittaiset kalastus- ja saalistilastoinnit, sekä Kolttakönkään kalatien lohilaskenta. Näiden lisäksi vesistön lohenpoikastiheyksiä arvioidaan sähkökoekalastuksilla.