Mutkajuovakirppa

Mutkajuovakirppa (Phyllotreta striolata) on musta, 2-2,5 mm pitkä kovakuoriainen, jonka peitinsiivissä olevat keltaiset pitkittäisjuovat ovat keskeltä hyvin kapeat.

Aikuiset kirpat nakertavat reikiä ristikukkaisten kasvien pieniin taimiin ja pahimmassa tapauksessa kasvi kuolee. Jos kirppoja on erittäin paljon ja taimettuminen ja alkukehitys hidasta, tuhot voivat olla niin pahoja, että kylvö joudutaan uusimaan.

Kirpoilla on Suomessa yksi sukupolvi vuodessa. Ne talvehtivat aikuisina mm. pientareilla ja ojien varsilla. Kirpat voivat talvehtia myös kasvijätteessä pellolla. Keväällä kirpat lähtevät lentoon heti kun lämpötila kohoaa yli 15˚C ja siirtyvät taimettumassa oleviin kasveihin. Kirpat munivat maahan lähelle isäntäkasvia, jota toukka käyttää ravinnokseen.

Tarkkailu aloitetaan keväällä pian kylvön jälkeen, viimeistään kasvuston taimettuessa. Kirpat ovat aktiivisimmillaan lämpimällä säällä. Torjuntakynnys keväällä on 1 kirppa/sirkkataimi tai yli 10 % sirkkalehtien pinta-alasta syöty ja taimien kasvu muuten hidasta.

Torjuntaan rekisteröidyt valmisteet ja niiden varoajat kannattaa tarkistaa kasvinsuojeluainerekisteristä. Torjunnassa on huomioitava tarkoin valmisteiden käyttörajoitukset ja mehiläisvaroitukset.