Hernepiilokas

Hernepiilokas (Bruchus pisorum) on vieraslaji, joka kuuluu samaan sukuun kuin 2021 havaittu härkäpapupiilokas (Bruchus rufimanus). Hernepiilokasta on havaittu tuontiherneen mukana useita kertoja1900-luvun alkupuolella, ja viimeisimmät havainnot on tehty vuonna 1969, kunnes se havaittiin 2022 siemenherneestä. Se voi edelleen tulla maahan siemenherneessä. Toukan elintapa on nimensä mukaan piilotteleva. Naaras munii herneen palkoihin ja toukat kehittyvät siementen sisällä ja jäävät sinne koteloitumaan. Hyönteinen myös aikuistua syksyllä ja talvehtia luonnossa, josta se voi lentää lähimpään hernekasvustoon jopa muutaman kilometrin matkan. Lajilla on vain yksi sukupolvi vuodessa ja se on tiukasti rajoittunut käyttämään hernettä ravintonaan. Laji on kuitenkin Suomessa satunnainen.

Herneen ja härkäpavun peltolajikkeiden viljelyssä ja siementuotannossa piilokkaat ovat niin sanottuja laatutuhoojia. Siementuotannossa on huolehdittava, että kasvustossa tai siemenessä ei ole tuhoojia tai niiden vioitusta, jotka vähentävät siemenen käyttökelpoisuutta ja laatua. Jos toukka syö siementä itävyyden kannalta kriittisistä kohdasta, siemenen itävyys voi olla menetetty.

Hernepiilokas on hankala torjuttava, koska se elää toukkakehityksensä ajan kehittyvän siemenen sisällä. Ainoastaan aikuisia kuoriaisia voidaan torjua insektisideillä niiden siirtyessä pellolle. Aikainen korjuu estää hernepiilokkaista aikuistumasta ja leviämästä ympäristöön. Jossakin maissa on käytetty herneiden kuumentamista sadonkorjuun jälkeen pysäyttämän toukkien kehitys. Herneet on ensin käsitelty 50-55 asteisella vedellä 2-3 min ja jätetty sitten kuivumaan 50 asteiseen ilmaan. Toisaalta pakastaminen -17 °C:ssa yhden yön yli sanotaan tappavan kaikki hernepiilokkaan kehitysasteet heikentämättä itävyyttä.

Hernepiilokkaan kaikki elävät kehitysasteet sekä niiden eritteet sisältävät kantaridiiniä, joka on myrkyllistä sekä kotieläimille että ihmisille. Kantaridiini on ulkoisesti voimakas rakkuloita aiheuttava aine, joka voi aiheuttaa vakavia kemiallisia palovammoja.