Rikkanenätti

Rikkanenätti (Rorippa sylvestris) on monivuotinen ristikukkaiskasvi. Se kulkeutuu uusille alueille juurenpalasten avulla ja sen siementuotanto on vähäistä. Rikkanenätti menestyy ja on erityisen haitallinen marja- ja hedelmäviljelyksillä, taimistoissa ja kotipuutarhoissa. Ristikukkaisena se on möhöjuuren väli-isäntä.

Tyypillisillä kasvupaikoilla valoisilla puutarhaviljelyksillä rikkanenätti kasvattaa peittäviä maanmyötäisiä kasvustoja ja pysyy matalana (10–20 cm), mutta tiheämmissä kasvustoissa se voi kasvattaa pystyn, jopa 50 cm varren. Rikkanenätin lehdet ovat ruodillisia, korvakkeettomia, pariliuskaisia, liuskat kapeita, hampaisia. Usein toistamiseen liuskaisia, päättöliuska ei muita isompi. Rikkanenätin neliterälehtiset kukat ovat keltaiset, terälehdet noin 4 mm. Lituperät 10 mm, lidut 8–18 mm, hieman kaarevia, siemenet ovat usein kehittymättömiä, ja nenätin leviäminen tapahtuukin pääasiassa kasvullisesti juurakon ja juurenpalojen avulla.

Varottava rikkanenätin leviämistä taimiaineiston tai mullan mukana. Suurin ongelma torjunnassa on nenätin monihaarainen ja laajalle leviävä juurakko, jonka avulla emokasvi levittäytyy kasvustoiksi ja muokkauksissa juurakko rikkoutuu pieniksi palasiksi. Maan pintakerroksen juurenpaloista kasvaa uusia yksilöitä, ja syvemmällä maassa olevat palaset voivat säilyä lepotilassa elinkykyisinä useita vuosia ja maata muokatessa nousta taas pintaan taimettumaan. Pitkään puutarhaviljelyssä olleilla lohkoilla rikkanenätti voi kasvattaa isoja, peittäviä kasvustoja. Sellaisen pellon puhdistaminen vaatii useamman vuoden ja mieluiten viljaa tai nurmea välikasveiksi. Rikkanenätti tarvitsee runsaasti valoa, joten se ei menesty rehevissä viljakasvustoissa tai nurmissa. Viljojen herbisidit tehoavat rikkanenättiin. Muokkaamatta viljely estää nenätin juurten leviämisen, ja silloin myös syvään hautautuneet juuret kuolevat vähitellen vanhuuteen. Eri viljelykasveille soveltuvat valmisteet ja niiden käyttöohjeet voi tarkistaa kasvinsuojeluainerekisteristä.