Kehtokoiso

Kehtokoiso (Solanum nitidibaccatum (S. physalifolium)) on yksivuotinen ruoho, jolla on ohuet, puikeat, ehytlaitaiset tai lievästi hammaslaitaiset lehdet. Kukat ovat valkoiset, tähdenmuotoiset ja niiden keskusta on keltainen. Kukinnan jälkeen niihin kehittyvät vihreät tai ruskeanvioletit, kiiltävät marjat. Kasvi kukkii heinä-lokakuussa. Kasvi on kauttaaltaan kohtalaisen tai voimakkaan karvainen ja runsaasti haarova. Yksi kasvi saattaa peittää liki neliön kokoisen alueen.

Kehtokoiso on myrkyllinen, kuten sen sukulaiskasvit tomaatti ja peruna. Se kasvaa 50 – 70 cm korkeaksi ja kasvattaa runsaasti marjoja, jotka ovat pitkien verholehtien suojassa. Lajin voi sekoittaa mustakoisoon. Kehtokoiso eroaa mustakoisosta vaaleamman vihreän värinsä, tiheämmän karvaisuuden, pidempien verholehtien, pyöreämmän varren sekä vihreän tai ruskeanvioletin marjan perusteella. Mustakoison marja on yleensä musta. Mustakoiso kasvaa kehtokoisoa hieman kookkaammaksi ja on pystykasvuisempi.

Suomessa kehtokoiso on yleistynyt Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa erityisesti peruna- ja porkkanamailla, joilla käytettävät herbisidit eivät siihen tehoa. Perunanviljelyalueilla kehtokoiso en erityisen haitallinen, koska se ylläpitää perunaruttoa ja jopa lisää sen munaitiöitä maassa. Tuoreherneen viljelyssä koison myrkkymarjat voivat olla vakava haitta.

Koisojen torjunnassa on oleellista monipuolinen viljelykierto. Kaikilla viljojen herbisideillä on hyvä teho koisoihin ja viljat myös kilpailevat hyvin. Riviviljelykasveilla käytettävien herbisidien teho vaihtelee. Eri viljelykasveille soveltuvat valmisteet ja niiden käyttöohjeet voi tarkistaa kasvinsuojeluainerekisteristä. Eri viljelykasveille soveltuvat valmisteet ja niiden käyttöohjeet voi tarkistaa kasvinsuojeluainerekisteristä.