Siirry pääsisältöön

Kalatalouden EU-tiedonkeruuohjelma

Kalatalouden EU-tiedonkeruuohjelmassa kerätään biologisia, tilastollisia ja taloudellisia tietoja EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti. Suomessa maa- ja metsätalousministeriö on velvoittanut Luonnonvarakeskuksen toteuttamaan ohjelman tiedonkeruut. Puitteet tiedonkeruulle ja tiedon käytölle on säädetty yksityiskohtaisesti EU-lainsäädännössä.

Miksi tietoa kerätään?

Merialueen kaupallisessa kalastuksen taloudellisesti tärkeimmistä lajeista kerätään biologista tietoa, jota käytetään vuosittain tehtävissä kalakanta-arvioissa. Kalakanta-arviot ja tieteellinen neuvonanto kaupallisen kalastuksen saaliskiintiöitä varten tehdään kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin työryhmissä. Euroopan unioni päättää saaliskiintiöt ICESin tuottaman tieteellisen neuvonannon pohjalta.

Tietoa kerätään myös kalastusalan vaikutuksista meriekosysteemiin (mm. kaupallisen kalastuksen sivusaaliit) EU:n kalastus- ja ympäristöpolitiikan tueksi. Lisäksi seuranta-aineistoa hyödynnetään tieteellisessä tutkimuksessa.

Tilastollisessa ja taloudellisessa tiedonkeruussa kerätään vuosittain tietoa kalastuslaivaston sekä vesiviljely- ja kalanjalostusyritysten tuotannosta, toiminnasta, työllistävyydestä ja taloudellisesta kehityksestä.

Merkittävimpiä yhteistyötahoja ja tiedon hyödyntäjiä ovat ICES, EU:n komissio sekä sen alaiset alueelliset yhteistyöelimet. Suomi osallistuu Itämeren alueen sekä Pohjois- ja Itä-Atlantin alueellisten yhteistyöelinten, RCG Balticin ja RCG NANSEAn, sekä taloudellisen tiedonkeruun yhteistyöryhmä RCG ECONin toimintaan. EU-tasolla tiedonkeruuohjelmaa koordinoi Joint Research Centre (JRC).

Trooliryhmä työssään. Vasemmalla kalastusyrittäjä Toni Nikaniemi, keskellä tutkimusinsinööri Roope Lehmonen (Luke) ja oikealla tutkimusinsinööri Hannu Harjunpää (Luke). Kuva: Riku Helisevä / Luke.

Biologinen tiedonkeruu

  • Merialueen kaupallisen kalastuksen kansainvälisesti kiintiöidyistä lajeista (silakka, kilohaili, lohi) sekä muista tiedonkeruuvelvoitteen piirissä olevista lajeista (kuha, ahven, siika ja muikku) kerätään  biologisia tietoja. Tällaista tietoa ovat muun muassa saaliskalojen pituus-, ikä-, kasvu- (paino-) ja sukukypsyystiedot.
  • MTA Arandalla vuosittain tehtävällä tutkimusmatkalla kerätyt tiedot  Itämeren silakka- ja kilohailikannoista. 
  • Kerätään tietoa kaupallisen kalastuksen lintu- ja nisäkässivusaaliista.
  • Lohen jokiseurantoja toteutetaan Simo-, Tornionjoella, Simojoella ja Tenojoella (nousulohien sekä joki- ja vaelluspoikasten määrät, kalastus- ja saalistilastointi).
  • Meritaimenen pienpoikasmääriä seurataan sähkökoekalastuksin Isojoella, Ingarskilanjoella ja Mustajoella.
  • Ankeriasseurantaa toteutetaan Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöalueilla sekä rannikkovesissä.

Tilastollinen ja taloudellinen tiedonkeruu

  • Kalastuksen kapasiteetti-, pyyntiponnistus- ja saalistiedot
  • Kalastuslaivaston sosioekonomiset tiedot
  • Vesiviljelyn sosioekonomiset tiedot
  • Kalanjalostuksen sosioekonomiset tiedot
  • Vapaa-ajankalastuksen saalistiedot

Tiedonkeruuohjelmaan sisältyvä velvoite tietokannan määrittelystä, rakentamisesta ja ylläpidosta on sisällytetty tiedonkeruuohjelmaan.

Asiantuntijat

EU-TIKE Kalatutkimus: Joni Tiainen (projektipäällikkö), Ville Vähä, Annie Pursiainen, Erkki Jaala
EU-TIKE Tilastot sosioekonomiset tiedot: Joonas Valve (projektipäällikkö)
EU-TIKE Tietoarkkitehtuuri: Perttu Rantanen (projektipäällikkö)