Merialueet - siikakanta 2025

Julkaistu 13.10.2026

Merialueella pyydetään sekä joissa kutevia vaellussiikoja että jonkin verran myös merikutuista karisiikoja. Rannikkoalueen kaupallinen siikasaalis on pitkällä aikavälillä pienentynyt, joskin kahtena vuotena se on kasvanut vuoden 2023 aallonpohjasta. Vapaa-ajan kalastuksen viimeisimmät, kyselyotantaan perustuvat tiedot ovat vuodelta 2024.

Siikasaaliin pitkän aikavälin pieneneminen johtuu paitsi siikojen lukumäärien vähenemisestä myös erityisesti verkkopyynnin vähentymisestä, mihin siian verkkopyyntiä haittaavien hylkeiden runsastuminen on vaikuttanut. Vapaa-ajankalastuksen saaliit ovat nykyään samaa suuruusluokkaa kaupallisen pyynnin saaliin kanssa.

Rysä- ja verkkokalastuksen siikasaaliit vaihtelevat paikallisesti, rysäkalastuksen osuuden ollessa hienoisessa kasvussa. Aiemmin pienentyneet siian verkkokalastuksen yksikkösaaliit ovat pysyneet samassa kokoluokassa vuosituhannen vaihteen jälkeen. Kalastus tapahtuu pääosin avovesiaikana toukokuun alun ja lokakuun lopun välillä siten, että eniten siikasaalista raportoidaan syys- ja lokakuussa sekä Perämerellä myös kesäkuussa.

Merialueella elää lisääntymiskäyttäytymiseltään kaksi erilaista ekotyyppiä, joessa kuteva vaellussiika sekä merikutuinen karisiika. Näistä karisiian esiintyminen on paikallisempaa, ja kooltaan ne yleensä jäävät vaellussiikoja pienemmiksi. Etupäässä luontaisesti lisääntyvän karisiian pyynti on saaliin ikäjakaumien perusteella kestävällä tasolla (Veneranta ym. 2025). Vaellussiikasaalit ovat puolestaan lähinnä istutustoiminnan sekä patoamattoman Tornionjoen (ja jossain määrin Simojoen) luonnollisen lisääntymisen varassa, samalla kun iso osa vaellussiioista pyydetään jo ennen kuin niillä on ollut tilaisuutta edes yrittää lisääntymistä. Saaliiksi jäävät vaellussiiat ovat nuorempia kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Oletettavasti pitkään jatkunut voimakas pyyntipaine on yksi tekijöistä, joka on muuttanut siikojen kokojakaumaa ja elinkiertoa (Heikinheimo & Mikkola, 2004). Myös Perämeren jokiin nousevien vaellussiikojen keskikoko on pienentynyt vuosikymmenten mittaan.

Kaupallisen kalastuksen siikasaaliista vaellussiian osuus on Perämerellä noin puolet ja sitä etelämpänä selkeä valtaosa. Karisiian osuuden kasvuun parina viime vuosikymmenenä etenkin Perämerellä on vaikuttanut sen vaellussiikaa vakaammat yksikkösaaliit.

Merenkurkun verkkokalastustutkimuksessa (Lehtonen ym. 2026) siikojen ekotyyppien saalisosuuteen havaittiin voitavan vaikuttaa pyyntisyvyyden, -ajankohdan sekä verkon solmuvälin valinnoilla. Samalla kuitenkin havaittiin, että monia siikayksilöitä ei pystytä luotettavasti jaottelemaan joko vaellussiaksi tai merikutuiseksi (kari)siiaksi.

Vuodesta 2024 lähtien pienin sallittu verkon solmuväli siiankalastuksessa on ollut 45 mm lukuun ottamatta karisiian pyyntiä Merenkurkussa ja Perämerellä (Veneranta ym. 2025). Verkkojen pienimmän sallitun solmuvälin kasvattamisen myötä vaellussiikojen keskimääräisen koon ja iän odotetaan muutaman vuoden viiveellä hieman kasvavan. Muutos saattaa vaikuttaa suotuisasti myös Tornionjoella, jonka vaellussiikakanta on yksi Suomen viimeisistä kokonaan luontaisesti lisääntyvistä. Sääntelyn mahdollisten seurausten arviointia vaikeuttaa kuitenkin merialueiden siikasaaliiden koostuminen useista eri ekotyypeistä ja niiden sisäisistä kannoista, siikojen laajat syönnösvaellukset, käytössä olevien pyyntitapojen kirjo sekä aikaviiveet populaatiorakenteen muutoksissa.

Lähteet

Heikinheimo, O. & Mikkola, J. 2004. Effect of selective gill-net fishing on the length distribution of European whitefish (Coregonus lavaretus) in the Gulf of Finland. Ann. Zool. Fennici 41: 357–366.

Kallio-Nyberg, I., Veneranta, L. Jokikokko, E. & Leskelä, A. 2020. Vaellussiian pituus- ja ikäjakauma Pohjanlahden saaliissa 1981–2017 sekä 2013 alkaneen verkkokalastussäätelyn vaikutus siikakantoihin. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 95/2020. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 44 s.

Lehtonen, H. 1981. Biology and stock assessments of Coregonids by the Baltic coast of Finland. Finnish Fish. Res. 3: 31–83.

Lehtonen, T.K., Veneranta, L., Bitz O., Fischer, D., Tapio, M. & Leinonen, T. 2026. Challenges in mixed-stock fishery management: The case of the European whitefish in Kvarken, northern Baltic Sea. Fish. Res. 293: 107648.

Leinonen, T. Kallio-Nyberg, I., Koljonen, M.-L., Veneranta, L. & Jokikokko, E. 2020. Pohjanlahden siikakantojen vaelluserot ja ikäluokkien kokoerot: Siikakantojen ekologisten ominaisuuksien tutkimus geneettisen kannantunnistuksen avulla. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 51/2020. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 31 s.

Veneranta, L., Lehtonen, T., Leinonen, T., Harjunpää, H. & Långnabba, A. 2025. Merikutuisen siian verkkokalastuksen säätely Merenkurkussa. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 77/2025. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 37 s.