Merialueet - ahvenkanta 2025

Julkaistu 13.10.2026

Rannikon ahvensaalis oli vuonna 2025 viidenneksi suurin vuodesta 1980 alkaneella seurantajaksolla. Kanta-arvion perusteella Saaristomeren ahvenvuosiluokat 2018–20 näyttävät kohtalaisen vahvoilta. Vuonna 2024 ahvenkannan runsaus- ja biomassa-arviot kääntyivät laskuun. Ahvenkalastuksen verkkopyyntiponnistus jatkoi laskuaan, joten rannikon ahvensaaliit ovat entistä enemmän rysäkalastuksen varassa. Mikäli Saaristomeren ahvenbiomassa jatkaa vähenemistään, tarkoittaa se pienempiä ahvensaaliita tulevaisuudessa.

Ahvenen vuosiluokat 2018–19 Saaristomerellä näyttäisivät uusimman VPA:lla (virtual population analysis) tehdyn kanta-arvion perusteella tässä vaiheessa kohtalaisen vahvoilta. Näiden vuosiluokkien vahvuutta tukee niiden suuri osuus vuoden 2025 hyvässä saaliissa (verkkosaalisosuus 26 ja 23 %). Lisäksi vuosiluokan 2017 osuus oli 15 % ja 2020 osuus oli 12 %.

Vuonna 2024 ahvenkannan yksilömäärä Saaristomerellä oli VPA:n mukaan suunnilleen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, mutta biomassa kääntyi laskuun. Ahvenen keskikoko kaupallisessa kalastuksessa on kasvanut (Olin & Raitaniemi 2022b), ja ahvenkannan biomassa-arvio on ollut vuodesta 2009 lähtien suhteellisen korkea verrattuna yksilömääräarvioon.

Vuonna 2025 rannikon kaupallisen kalastuksen ahvensaalis (979 tn) oli lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna, ja saalis oli nyt neljättä vuotta peräkkäin huomattavasti keskimääräistä (659 tn) suurempi. Merialueen kaupallisten kalastajien vuotuinen ahvensaalis on vaihdellut jyrkästi, mutta ollut jälleen kasvussa vuodesta 2018 alkaen. Kaupallisen kalastuksen ahvensaalis kasvoi Suomenlahdella sekä Perämerellä, jossa saalis nousi ennätystasolle. Selkämerellä ahvensaalis oli suunnilleen samalla tasolla kuin edellisvuonna ja Saaristomerellä pieneni jonkin verran ollen kuitenkin edelleen korkealla tasolla. Saaristomeren osuus rannikon kaupallisesta kalastuksesta vuonna 2025 oli 44 %, Selkämeren 24 %, Perämeren 17 % ja Suomenlahden 4 %. Merenkurkun saalisosuus oli 6 % (61 tn).

Vuonna 2024 vapaa-ajankalastajien kokonaissaaliiksi rannikolla (uusin julkaistu arvio) arvioitiin 2183 tonnia ahventa, mikä oli yli kaksinkertainen kaupalliseen kalastukseen verrattuna. Eteläisillä merialueilla vapaa-ajankalastuksen saaliin lasku näyttäisi pysähtyneen. Selkämerellä vapaa-ajankalastuksen saalis on vaihdellut paljon. Perämerellä saalis näyttäisi olevan hienoisessa nousussa.

Ahvenen verkkopyynnin pyyntiponnistus on laskenut kaikilla merialueilla, mutta viime vuosina lasku näyttäisi pysähtyneen tai ainakin hidastuneen. Viime vuosina pyyntiponnistus on ollut selvästi suurin Selkämerellä ja pienin Suomenlahdella. Yksikkösaalis on ollut viime vuosiin asti nousussa pohjoisilla merialueilla ja on varsinkin Selkämerellä korkealla tasolla (282 g/verkkovrk). Saaristomerellä vuoden 2025 yksikkösaalis (241 g/verkkovrk) kasvoi hieman edellisvuoden romahduksen jäljiltä, ja oli jonkin verran keskimääräistä (263 g/verkkovrk) pienempi. Suomenlahden yksikkösaalis (249 g/verkkovrk) kasvoi huippulukemiin, ja on nyt samaa luokkaa kuin Saaristomerellä ja Perämerellä.

Lähteet

Olin, M. & Raitaniemi, J. 2022b. Merialueen ahven. Julkaisussa: Kalakantojen tila vuonna 2021 sekä ennuste vuosille 2022 ja 2023 : Silakka, kilohaili, turska, lohi, meritaimen, siika, kuha, ahven ja hauki. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 72/2022: 108-117.