Siirry pääsisältöön

Ankerias Suomessa ja koko Euroopassa 2026

Julkaistu 3.11.2026

Euroopan ankerias on äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu kalalaji (Pike ym. 2020). Laji kuuluu lisäksi kansainvälistä kauppaa sääntelevän CITES-sopimuksen liitteeseen II, mikä tarkoittaa, että kansainvälinen kauppa on sallittua vain valvotusti ja siten, ettei se vaaranna lajin säilymistä luonnossa. 

Kaikki ankeriaat koko esiintymisalueella kuuluvat yhteen kutupopulaatioon, jonka lisääntyminen tapahtuu Sargassomerellä Pohjois-Atlantin länsiosassa. Siksi ankeriaiden määrää arvioidaan yhdessä muiden esiintymisalueen  maiden kanssa ja toimintaa ohjataan EU-tasolla ankeriasasetukseen (Neuvoston asetus (EY) N:o 1100/2007) perustuen. Tällä hetkellä ankeriaan kanta-arvio perustuu Sargassomereltä Eurooppaan vuosittain saapuvien poikasten määrää eli rekrytoitumista arvioivaan seurantaan. Rekryyttien määrä on vähentynyt voimakkaasti erityisesti 1980-luvulta lähtien ja pysynyt hyvin alhaisella tasolla, vaikka joillain yksittäisillä seurantapisteillä on havaittu lieviä elpymisen merkkejä. Lajin elpyminen edellyttää edelleen pitkäjänteisiä suojelu- ja hoitotoimia koko Euroopassa.

Kuva 1. Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ankeriastyöryhmän mallintama lasiankeriaiden määrä vuosittain Pohjanmeren alueella (punainen) sekä muualla Euroopassa (sininen). Haalea väri kuvastaa 95 % luottamusväliä vuoden 2024 päivitetyn aineiston perusteella. Huomaa logaritminen asteikko y-akselilla Raportti: https://doi.org/10.17895/ices.pub.30488120.

Ankeriasistutukset vähentyneet viime vuosina

Suomessa ankeriaan levinneisyysalue kattoi aiemmin suuren osan maasta ja sitä esiintyy edelleen myös luontaisesti. Nykyään erityisesti Suomen sisävesien ankeriaskannat perustuvat kuitenkin pääosin istutuksiin. Ankeriaan viljelykiertoa ei ole vielä saatu onnistumaan, joten kaikki istutuksiin käytettävät poikaset ovat peräisin luonnonkannasta. Suomeen istutetut kalat ovat tulleet yleensä Ranskasta tai Isosta-Britanniasta. Vuonna 2024 Suomeen ei istutettu ankeriaita ja vuoden 2025 istutusmäärä oli aiempaa pienempi, 31 500 yksilöä.

Kuva 2. Istutusmäärät Suomen merialueelle ja sisävesiin vuosina 2010–2025. Vuonna 2024 istutuksia ei tehty Ruotsin karanteenilaitoksessa ilmenneen tautialtistuksen vuoksi.

Ankeriasmäärien kasvu yksittäisellä alueella ei välttämättä tarkoita koko kannan koon kasvua. 

Suomen merialueen kaupallisen kalastuksen saaliit ovat vaihdelleet vuonna 2011 alkaneen tilastointijakson aikana noin 200 kg – 1700 kg välillä vuosittain. Lisäksi sisävesiltä saadaan satojen kilojen saalis kaupallisessa kalastuksessa joka vuosi. Ankeriasta on sallittua pyytää myös vapaa-ajankalastuksessa heinäkuun aikana sisävesillä, mutta ei merialueilla. 

Viime vuosina ankeriaita on kalastettu enenevissä määrin myös suojelutarkoituksessa. Voimalaitosten yläpuolelta pyydetyt kalat on kuljetettu elävinä mereen, jotta ne välttyvät voimalaitosten läpi uimiselta.

Koska ankerias on pitkäikäinen kala, joka voi viettää Suomessa kymmeniä vuosia, näkyvät tehdyt istutukset paikallisesti Suomen ankeriassaaliissa vielä pitkään. Paikallisesti ankeriaita voi siten olla hyvinkin runsaasti, ja tämä voi näkyä suurevina ankeriassaaliina istutusalueilla istutettujen ankeriaiden kasvaessa pyyntikokoisiksi ilman että ankeriaiden määrä kasvaisi.

Kuva 3. Suomen merialueen kaupallisen kalastuksen raportoidut saaliit vuonna 2011 alkaneen tilastointijakson aikana.

Asiantuntijat

Jani Helminen
Erikoistutkija
+358295322540
Sami Vesala
Asiantuntija
+358295327078
Back to the top of the page