Herneen rikkakasvien torjunta

Rikkakasvihavainnot kannattaa tehdä lohkolta jo hernettä edeltäviltä kasveilta, jotta torjunta-aineen ja -menetelmän valinta olisi oikea rikkakasvilajistoon nähden. Herneen kylvö pahasti rikkaruohottuneelle lohkolle ei ole järkevää. Rikkakasvit, varsinkin ohdake, valvatti ja juolavehnä, on torjuttava lohkolta tehokkaasti jo ennen hernevuotta viljelykierron aikaisemmissa vaiheissa. Kasvinsuojelu on tehtävä aina todetun tarpeen mukaan eli torjuntaa ei tehdä vain varmuuden vuoksi. Tämä tarkoittaa sitä, että on tapauskohtaisesti arvioitava, hyödyttääkö torjunta enemmän kuin siitä luopuminen.

Herneen kasvuaika on suhteellisen lyhyt ja se hyötyy kylvöstä lämpimään maahan, joten sen rikkakasveja voidaan torjua myöhästetyllä kylvöllä. Menetelmässä aikaisella äestyksellä tuhotaan talvehtineet rikkakasvit ja edistetään kevätitoisten rikkakasvien taimettumista. Viikon-parin päästä tehtävällä kylvömuokkauksella tuhotaan juuri taimettuneet siemenrikkakasvit. Herneen rikkakasveja voidaan torjua myös rikkakasviäestyksin pitkäpiikkisellä rikkakasviäkeellä ja riviväliharauksin hanhenjalka- tai veitsityyppisillä riviväliterillä. Riviväliharauksen edellytyksenä on riittävän iso riviväli, vähintään 25 cm.  Sekä rikkaäestys että riviväliharaus on tehtävä ennen kuin kasvustot sulkeutuvat eli vierekkäisten rivien kärhet kasvavat toisiinsa kiinni. Jos näin ehtii tapahtua, on todennäköistä, että hernekasveja repeytyy koneiden mukaan.

Suomalaisessa opinnäytetyössä tutkittiin pakasteherneen rikkaäestystä 1–2 kertaa taimettumisen jälkeen (Lukkaroinen 2019). Tulosten mukaan kaksi rikkaäestyskertaa alensi rikkakasvien kuivapainon puoleen (tai alle) verrattuna käsittelemättömään. Yksikin äestyskerta auttoi vähän. Toki aivan kemiallisen torjunnan tehoon rikkaäestyksellä ei päästy. Rikkaäestyksessä hernetaimien määrä väheni jonkin verran, mutta satoon vaikuttavia tappioita ei tullut. Tutkimuksen tekijä toteaa, että myös ennen taimettumista tehtävän rikkakasviäestyksen tehoa pitäisi tutkia.

Hukkakaura

Laki velvoittaa hukkakauran torjuntaan. Hukkakauraa ei saa päästää siementämään. Hukkakauralain mukaisesti röyhylliset yksilöt on kitkettävä ja hävitettävä. Hukkakaura kitketään juurineen muovisäkkiin, viedään pois pellolta ja poltetaan. Kitkentä tehdään heti hukkakauran tultua röyhylle, jottei siemeniä ehdi varista peltoon. Hukkakauran kemiallinen torjunta ei ole mahdollista tuorehernekasvustosta hukkakauran torjuntaan käytettävien herbisidien pitkän varoajan takia. Kuivaherneellä hukkakauran torjuntaan on mahdollista käyttää ns. graminisideja eli rikkaheinien torjunta-aineita. Samat valmisteet tehoavat myös juolavehnään ja viime vuosina yleistyneeseen rikkakananhirssiin. 

Ohdake, valvatti ja sauniot

Herneen rikkakasviaineilla ei saada torjuntatehoja ohdakkeeseen ja valvattiin. Vahvan juuristonsa avulla ne jatkavat kasvuaan, vaikka torjuntaruiskutuksella niitä olisi vähän saatu vioitettua. Molemmat lajit pitäisikin torjua viljelykierron muissa vaiheissa.

Mustakoiso ja kehtokoiso

Mustakoiso ja kehtokoiso ovat tulokaslajeja, joita esiintyy Ahvenanmaalla ja yhä laajemmin myös mantereella. Molemmat lajit ovat myrkyllisiä. Erityisen ongelmallisia ne ovat herneenviljelyssä, koska niiden 5–10 mm halkaisijaltaan olevat myrkylliset marjat voivat sekoittua satoon, eikä niitä voi herneen kanssa samankokoisina ja -värisinä poistaa sadosta. Pakasteherneen viljelyyn ei siksi hyväksytä lainkaan peltolohkoja, joilla koisoja esiintyy.

Hulluruoho

Hulluruoho on myös myrkyllinen tulokaslaji, johon on syytä kiinnittää huomiota. Hulluruoho kasvaa Suomessa harvinaisena lähinnä joutomailla, lastauspaikoilla ja villiintyneissä puutarhoissa. Hulluruoho on yksivuotinen, 20–120 cm korkea, myrkyllinen ja pahanhajuinen koisokasveihin kuuluva rikkakasvi.

Siemenrikkakasvit on torjuttava mahdollisimman pieninä ennen kuin ne varjostavat viljelykasvia. Pienet rikkakasvit ovat myös helpommin torjuttavissa kuin isot. Parhaat ruiskutusolot ovat yleensä varhain aamulla tai myöhään illalla, jolloin ilma on kosteimmillaan. Valo edistää tehoaineen vaikutusta rikkakasvissa, joten torjunta-aineiden tehon kannalta ruiskutus kannattaa tehdä aamuvarhaisella. Kasvustoissa mahdollisesti olevaa yökastetta ei tarvitse pelätä. Parhaan tuloksen saa lämpimällä ja kostealla säällä, lämpötilan ollessa 15–20 astetta ja maan kostea.

Torjunta-aine tulee valita pellon rikkakasvilajiston ja maalajin mukaan. Humuspitoisilla mailla tulisi rikkakasvit torjua pääasiassa lehtien kautta vaikuttavilla aineilla. Maan multavuus heikentää maan kautta vaikuttavien valmisteiden tehoa, samoin maan kuivuus ja kokkareisuus.

Lue valmisteen käyttöohjeet pakkauksesta ennen ruiskutusta. Käyttöohjeiden alimpia annoksia voidaan suositella silloin, kun käytettävä herbisidi tehoaa hyvin lähes kaikkiin pellolla esiintyviin rikkakasveihin ja kun

• rikkakasvit ovat ruiskutushetkellä pieniä sekä sää on ruiskutushetkellä lämmin ja kostea
• maan pinta on ruiskutushetkellä kostea ja maalaji niukkahumuksinen
• ruisku on hyvässä kunnossa

Suurinta annosmäärää tarvitaan rikkakasvien taimien ollessa isoja. Kuivuus ja helle tekevät rikkakasveista kestäviä, jolloin torjunta myös vaatii isompaa annosta.

Ruiskun kunnosta ja ruiskuttajan huolellisuudesta riippuu, miten hyvin ruiskutettava aine saadaan oikeaan paikkaan. Ruiskun kunto tulee testata ja rikkonaiset osat vaihtaa ennen käyttökauden alkua ja välittömästi niiden mennessä epäkuntoon.

Puomin pitäminen alhaalla (40 cm) ja matala suutinpaine tai ilmakulkeumaa vähentävien suutinten käyttö pienentävät torjunta-aineen kulkeutumisriskiä. Lehtivaikutteinen torjunta-aine kannattaa ruiskuttaa alhaisella paineella (2 bar tai suutintyypin ohjeenmukaisella paineella), pienillä suuttimilla ja pienellä vesimäärällä (150–250 l/ha). Maavaikutteinen herbisidi sen sijaan ruiskutetaan suurilla suuttimilla, matalalla paineella ja suuremmalla vesimäärällä (300 l/ha).

Glyfosaattia juolavehnän oraille vain ennen herneen kylvöä

Glyfosaattivalmisteita on luvallista käyttää rikkakasvien torjuntaan vain hyvissä ajoin ennen herneen kylvöä. Ruiskutuksen jälkeen aineen pitää antaa vaikuttaa 5–7 vrk, ennen kuin hernemaan suorakylvöön tai kylvömuokkaukseen voi ryhtyä. Kevätruiskutuksen teho jää syysruiskutuksen tehoa heikommaksi, vaikka se lamauttaakin juolavehnän kevätkasvun.

Tarkista herbisidivalmisteiden käyttöluvat ja -ohjeet Tukesin Kemidigistä.