Dronepalveluiden tuottaminen

Dronepalveluihin liittyvä toiminta koostuu neljästä pääkohdasta: 

1. Kaluston huolehtimisesta ja lennon valvonnasta  

Eli fyysisen kaluston huolto ja ylläpito sekä kaluston paikanpäälle vieminen. Tulevaisuudessa Drone-in-a-box –ratkaisut huolehtivat tästä kokonaisuudesta. 

2.Lentoparametrien optimoinnista käyttötarkoitukseen 

Pitää tietää miksi ja miten dronella lennetään, millaista kuvadataa halutaan tuottaa ja miten sitä ollaan jatkojalostamassa. Kun käyttötarkoitus tiedetään, voidaan lentokohtaiset kuvausparametrit säätää. Tällaisia tietoja ovat mm. Lentokorkeus, lentokuvio ja kameran asento, nopeus, valotus ja muut kamera-asetukset. Palveluntarjonnassa tämä vaihe on yleensä erittäin haastava. Pitää pystyä yhdistämään tietotaito kalustosta, sekä tietotaito kuvauskohteesta. Usein tyydytään yleiskartoitukseen, jossa aineiston tulkintaan jää paljon avoimia kysymyksiä. 

3.Aineiston lataamisesta ja käsittelystä 

Modernit pilvipalvelut mahdollistavat aineiston reaaliaikaisen lataamisen. Maataloussovellutuksissa tämä ei aina ole tarpeen, mutta suhteessa satelliittikuviin dronetoiminta tuo etua nimenomaan ajankohtaisuudella. Tämä etu voidaan hukata, jos aineistoa prosessoidaan useampi päivä. 

4.Käsitellyn aineiston käyttämisestä viljelyyn 

Prosessoitu ja luokiteltu kartta on tyypillisesti dronetoimijan lopputuote. Sellaisenaan siitä ei ole maatalouskäytössä kuitenkaan hirveästi hyötyä. Toki kartasta voi tehdä paljon visuaalisia havaintoja. Yksinkertaisimmillaan siis dronedatasta prosessoidaan suhteellinen vihermassakartta, joka tässä seuraavassa vaiheessa muutetaan työkoneelle sopivaksi säätökartaksi kg/ha arvoilla. Viljelynsuunnitteluohjelmistot ovat hiljalleen mahdollistamassa droneaineistojen tuomista ohjelmistoihin, jolloin aineistojen hyödyntäminen numeerisena ja vieläpä tutussa ympäristössä on mahdollistumassa. Tämän samaan väliin on maailmalla kehitteillä erilaisia sovelluksia, jotka sitten on hyödynnettävissä Suomen olosuhteissa vaihtelevasti.  

 Dronepalvelu voi sisältää hyvin vaihtelevasti edellä mainittuja pääkohtia. Tärkeää on, että sekä toimija että tilaaja tietää, mitkä kohdat palvelu kattaa. Lähitulevaisuutta ajatellen voimme tässä nostaa kaksi vaihtoehtoisa palvelukonseptia, a) dronepalvelu etäpalveluna, b) erikoiskaluston laajat kartoitukset. 

a) Konseptissa drone ja laskentapalvelu ovat leasing-palvelu, jossa viljelijä valitsee kulloinkin toteutettavan työtehtävän sekä valvoo dronen lentoa. Aineiston käsittely tapahtuu automaattisesti pilvipalvelussa, jonne data menee dronesta reaaliajassa. Valittavana on sen verran yksinkertaisia työtehtäviä, että tavanomainen tonnin drone voi ne suorittaa. Leasing mahdollistaa ajankohtaisen kaluston.   

b) “Erikoiskaluston laajat kartoitukset” on palvelukonsepti, jossa erikoiskalustolla saadaan riittävästi lisäarvoa, kun sillä kyetään toteuttamaan laajempia alueita. Tällainen palvelu ei voi olla äärettömän aikakriittinen, ja saman palvelukonseptin pitäisi maatalouden lisäksi kyetä tuottamaan käyttökelpoista aineistoa muille aloille, kuten metsätaloudelle. Erityiset hyperspektrikartoitukset tai dronelannoitukset ovat esimerkkejä potentiaalisista sovellutuksista. Täytyy tosin huomioida, että tyypillisesti pelkkä hyperspektriaineiston tuottaminen ei ole riittävää, vaan aineistosta pitäisi myös saada jalostettua konkreettista tietoa kohteesta. Tyypillisesti hyperspektrin sijaan käytettään multispektrikalustoa, kun on tiedossa kiinnostavat aallonpituudet, mutta tällaisessa monien kohteiden kartoituksessa hyperspektriratkaisu voisi olla kätevä. Samalla lennolla voisi tunnistaa pellon lannoitustarpeet, metsätuholaiset, niittyjen diversiteetit ja sähkölinjojen haasteet.