Lännendouglaskuusi

Metsä ja metsätalous

Pseudotsuga menziesii

Pseudotsuga menziesii
Kuva: Teijo Nikkanen / Luke

Levinneisyys

Lännendouglaskuusi (Pseudotsuga menziesii (Mirbel) Franco) kasvaa Pohjois-Amerikan länsiosissa laajalla alueella Meksikosta Kanadaan. Pohjois-Amerikan länsiosan metsävaroista noin 60 prosenttia arvioidaan olevan lännendouglaskuusta.

Pseudotsuga menziesii - levinneisyyskartta
Lännendouglaskuusen levinneisyysalue

Menestyminen

Lännendouglaskuusella on perustettu kaikkiaan 55 viljelmää: Solböleen 20, Ruotsinkylään 20, Punkaharjulle 12 (jäljellä 11), Aulangolle 2 ja Lapinjärvelle 1.

Lännendouglaskuusi on ollut melko kestävä erilaisia tuhoja vastaan. Pakkasvaurioita on kuitenkin ilmennyt jo taimitarhalla ja monissa viljelmissä talvella 1939-40. Sienituhoja on ollut melkein kaikissa Solbölen viljelmissä sekä jonkin verran myös Ruotsinkylässä ja Punkaharjulla.

Kookkain lännendouglaskuusi löytyi Solbölen toimipaikan pihalta. Sen läpimitta 70 iässä oli 75 cm ja pituus 28,0 m.

Tutkimusalueiden parhaat metsikköviljelmät

ViljelmäIkä, vPituus, mLäpimitta, cmPuusto m3/ha
Aulanko 77031,264767
Punkaharju 1246929,153524
Ruotsinkylä 2376928,446480
Solböle 67228,748436
Solböle 76927,241,1382
Solböle 1607029,949520

Uudistuminen ja käyttö

Runsaita käpysatoja on ollut muutaman vuoden välein, yleensä samoina vuosina kuin kuusella. Täyden siemenen osuus on vaihdellut vuosien ja koepaikkakuntien välillä suuresti, 2-80 prosentin välillä. Luontaisesti syntyneitä taimia löytyi melkein kaikista viljelmistä.

Metsäpuuna lännendouglaskuusi on lehtikuusten ja kontortamännyn ohella lupaavin vieras puulaji Suomessa. Lännendouglaskuusen vaatimukset kasvupaikan viljavuuden ja valontarpeen suhteen ovat samanlaiset kuin kotimaisella kuusella. Se menestyy viljavilla kasvupaikoilla hyvin vielä Keski-Suomessakin. Koristepuuna lännendouglaskuusta on käytetty Suomessa melko vähän.