Joka kolmas metsänomistaja ei arvioi metsätaloutensa kannattavuutta – moni ei myisi metsätilaansa mistään hinnasta

Noin joka kolmas suomalainen metsäomistaja ei arvioi oman metsätaloutensa kannattavuutta millään tavalla, kertoo Pellervon taloustutkimuksen, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Työtehoseuran tutkimus. Alle puolella metsänomistajista puolestaan on kokonaiskäsitys puunmyyntitulojensa käytöstä. Metsänomistuksessa painottuvatkin vahvasti myös muut kuin taloudelliset tekijät: yli kolmasosa ei myisi metsätilaansa pois mistään hinnasta.

Metsänomistajat käyttävät metsätaloutensa kannattavuuden arvioinnissa absoluuttisia mittareita, kuten puun hintatasoa, useammin kuin suhteellisia, pääoman huomioon ottavia mittareita. Toisaalta on myös suuri ryhmä metsänomistajia, jotka eivät arvioi oman metsätaloutensa kannattavuutta lainkaan.

– Tulosten perusteella erityisesti osalla iäkkäimmistä metsänomistajista on selkeitä vaikeuksia ja osin haluttomuutta tähän, kertoo PTT:n metsäekonomisti Laura Aalto.Tutkimuksessa selvitettiin yksityismetsänomistajien näkemystä metsätalouden kannattavuuden mittaamisesta, metsätilasta luopumisen hinnasta, vaihtoehtoisista sijoituskohteista sekä puunmyyntitulojen käyttökohteista.

Lähes 34 prosenttia metsänomistajista ilmoitti, ettei arvioi oman metsätaloutensa kannattavuutta lainkaan. Yleisin arvioinnin tapa oli puun hintataso, jota ilmoitti käyttävänsä vajaa kolmannes.

Metsätilan arvon kehitystä käytti noin neljäsosa ja hieman yli viidesosa puunmyyntitulojen kokonaismäärää. Tyypillisesti käytössä oli yhtä aikaa useampi arviointitapa.

– Alle puolet metsänomistajista kykeni suhteellisen luotettavasti arvioimaan mihin puunmyyntitulot oli käytetty. Esimerkiksi metsäneuvonnassa olisi hyvä huomata, että puutteelliset kannattavuuskäsitykset voivat altistaa metsänomistajia jopa epärationaalisille päätöksille, kuten metsätilan ostoon ylihinnalla tai myyntiin alihinnalla, sanoo tutkija Jussi Leppänen Lukesta.

Tutkimuksen mukaan metsien muut kuin taloudelliset arvot painavat vahvasti omistajuudessa. Yli kolmasosa metsänomistajista ei olisi ole valmis myymään metsätilaansa mistään hinnasta perheen ulkopuolisille. Reilu neljännes ei osannut lainkaan arvioida mahdollista luopumishintaa suhteessa tilan arvoon. Vain seitsemän prosenttia luopuisi tilastaan itse arvioimallaan käyvällä arvolla.

Niitä, jotka eivät mistään hinnasta myisi metsäänsä luonnehti korkea ikä, naissukupuoli, maa- ja metsätalousyrittäjyys tai eläkkeellä olo sekä pitkäaikainen metsänomistajuus. Jonkin luopumishinnan ilmoittivat yleisimmin vähintään opistotason koulutuksen saaneet ja keskimääräistä suurempituloiset, palkansaajat, sekä metsätaloudellisesti aktiiviset.

Jos metsänomistaja myisi metsäomaisuutensa, noin neljännes piti mahdollisena rahojen sijoitusvaihtoehtona pörssiosakkeita. Yhtä suuri osuus harkitsisi myös sijoitusasuntoja tai rahastosijoittamista. Kiinnostus metsärahastoihin, pankkitalletuksiin tai muihin sijoitusmuotoihin oli selvästi laimeampaa. Yleisin vastaus oli kuitenkin, että rahoja ei sijoitettaisi, vaan niille olisi muu käyttökohde.

– Varsinkin iäkkäämmillä metsätilan myynnistä saatavat rahat menisivät todennäköisimmin kulutukseen ja lainojen lyhentämiseen, arvioi yksikön johtaja Henna Hurttala Työtehoseurasta.

Tutkimus perustuu Suomalainen metsänomistaja 2020 -hankkeessa metsänomistajilta vuonna 2019 kerättyyn valtakunnalliseen kyselyyn. Tutkimuskonsortiossa ovat mukana Pellervon taloustutkimus, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Työtehoseura.Koko tutkimusraportti “Puunmyyntitulojen käyttö ja metsätalouden kannattavuuden mittaaminen – Metsänomistaja 2020, PTT raportteja 272” on julkaistu osoitteessa www.ptt.fi