Siirry pääsisältöön

Eroosioriskipellot tunnistettu – Luken uusi aineisto ja palvelu mahdollistavat kohdennetumpaa vesiensuojelua

Uutinen 10.8.2022

Luonnonvarakeskuksen (Luke) kehittämän uuden karttamuotoisen eroosioaineiston ja karttapalvelun avulla eroosion torjuntaa voidaan kohdentaa entistä tehokkaammin ja siten edistää vesiensuojelua koko Suomessa. Vesieroosion vähentäminen pelloilta on edellytys vesistöjen ja Itämeren tilan kohentumiselle, sillä eroosion myötä vesiin kulkeutuu merkittäviä määriä maa-ainesta ja ainekseen sitoutuneita ravinteita. Ne aiheuttavat vesistöjen samentumista, liettymistä ja rehevöitymistä. Eroosio vaikuttaa myös pellon ravinne- ja hiilivarastoihin ja maaperän tuottavuuteen.

Peltojen vesieroosiokartta, jossa korkean eroosion alueet ruskealla värillä. Kuva: Taustakartta: ESRI.

Maatalouden vesistökuormitusta on vähennettävä

Maatalous on vesistöjen ja Itämeren suurin yksittäinen ihmisperäisen toiminnan aiheuttama kuormittaja. Maatalouden vesistökuormituksen vähentämiseksi on tehty huomattavia toimenpiteitä viime vuosikymmeninä, mutta siitä huolimatta vesistökuormitus ei ole merkittävästi vähentynyt. Yhtenä syynä tähän on ollut karttamuotoisen tiedon puute korkean eroosion alueiden esiintymisestä.

– Luken tuottama uusi aineisto ja karttapalvelu mahdollistavat eroosion torjuntatoimenpiteiden kohdentamisen ja suunnittelun koko Suomen tasolla mutta myös yksittäisen peltolohkon tasolla, jolle vastaavaa mahdollisuutta ei aikaisemmin ole ollut, kertoo Luken erikoistutkija Timo Räsänen.

Ratkaisuja paikalliset olosuhteet huomioiden

Aineiston ja karttapalvelun vahvuutena on, että ne kattavat koko Suomen korkealla paikallisella tarkkuudella ja niistä voidaan tunnistaa korkean eroosion alueita hyvin monipuolisesti.

– Tietyillä alueilla korkea eroosio on keskittynyt vesistöjen välittömään läheisyyteen, kuten useilla Saaristomereen laskevilla joilla, ja toisilla alueilla korkeaa eroosiota esiintyy peltojen eri kohdissa kauempana vesistöistä”, Räsänen sanoo. ”Tämä taas vaikuttaa siihen, kannattaako eroosion vesistökuormitusta torjua esimerkiksi suojavyöhykkeillä vai talviaikaisella kasvipeitteisyydellä ja toimenpiteitä voidaan räätälöidä hyvinkin paikallisesti aineiston korkean tarkkuuden ansiosta, Räsänen jatkaa.  

Uusi aineisto ja karttapalvelu perustuvat maailmalla laajasti käytettyyn ja Suomessakin toimivaksi todettuun RUSLE-eroosiomalliin. Malli kuvaa vesieroosiota huomioiden eroosioprosessin tärkeimmät tekijät, kuten sadannan, maalajin, pinnamuotojen, kasvillisuuden ja eroosion torjuntatoimenpiteiden vaikutukset, ja malli soveltuu erityisen hyvin laaja-alaisten aineistojen tuottamiseen. Suomen peltomaiden aineisto tuotettiin kahden metrin ruutukoon tarkkuudella, jonka mahdollisti kehitys korkean resoluution korkeusmalleissa ja suurteholaskentaresursseissa.

Avoin aineisto ja karttapalvelu

Tuotettu eroosioaineisto on vapaasti ladattavissa Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ylläpitämästä Paituli-palvelusta ja se soveltuu esimerkiksi viranomaisten ja tutkijoiden sekä vesien kunnostamiseen ja suojeluun keskittyvien tahojen ja järjestöjen käyttöön. Karttapalvelussa peltojen eroosioherkkyyttä voidaan tarkastella suoraan verkkoselaimella tietokoneella, tabletilla, tai puhelimella. Se soveltuu esimerkiksi maanviljelijöille, jotka voivat tunnistaa peltojensa eroosioherkkyyden ja valita paikallisia olosuhteita ja tuotantosuuntaansa parhaiten tukevia eroosiontorjuntatoimenpiteitä.

Aineiston tuotanto ja siihen liittyvä tutkimus toteutettiin Luken Luonnonvara -yksikön Vesistökuormitus -ryhmässä ja tutkimusta johti erikoistutkija Timo Räsänen. Aineiston aikaisempaa versiota on ollut tuottamassa myös Karelia-ammattikorkeakoulu.