Pohjois-Lapissa, Suomen ja Norjan rajalla, sijaitseva Tenojoki on Tornionjoen ohella Suomen merkittävin lohijoki ja yksi maailman tärkeimmistä Atlantin lohen lisääntymisjoista. Parhaimmillaan Tenon lohisaalis vastaa noin kolmannesta kaikkien Norjan lohijokien (>400 kpl) yhteenlasketusta jokisaaliista. Tenojoen kansainvälisestä luonteesta johtuen vesistön kalastusta säädellään Suomen ja Norjan yhteisellä kalastussopimuksella.

Tenojoessa on useita kymmeniä perinnöllisesti erilaistuneita lohikantoja, joista osa on hyvässä ja osa huonommassa tilassa. Tenon lohikantoja ylläpidetään ja heikkoja kantoja elvytetään kalastuksen säätelyn keinoin. Vesistöön ei istuteta kaloja.

Lohisaaliit ja isojen lohien määrä vähentyneet

Tenon lohta pyydetään vaelluskierron eri vaiheissa; Norjan rannikolla ja Tenovuonossa sekä Tenojoessa ja sen sivujoissa. Tenon lohikannoilla on suuri merkitys paikallisille asukkaille, jotka pyytävät lohta niin verkkopyydyksillä kuin vapavälineilläkin. Tenojoki on myös maamme suosituimpia virkistyskalastuskohteita, vuosittain Tenojoella kalastaa lähes 10 000 ulkopaikkakuntalaista kalastusmatkailijaa. Lohen ohella Tenojoki on merkittävä meritaimen- ja harjusvesistö.

Tenojoen vesistön lohisaalis (kg) vuosina 1975–2016 eri kalastajaryhmillä Suomessa ja Norjassa. Musta katkoviiva kuvaa pitkän aikavälin (1975–2016) keskisaalista.

Tenojoen lohikantojen tilassa ja lohisaaliissa (60–250 t) esiintyy suuria vuosien välisiä vaihteluita. Lohisaaliiden huippuvuodet esiintyvät tavallisesti 8–9 vuoden välein. Edelliset huippuvuodet olivat 2000–2003, mutta tämän jälkeen kokonaissaaliit ovat jääneet pääosin selvästi pitkäaikaisen keskiarvon (125 t) alapuolelle.
Yhden merivuoden pikkulohet (<3 kg) ovat Tenon tavallisinta saalista, niitä on keskimäärin kuusi kalaa kymmenestä. Isompien lohien osuus on kuitenkin varsin merkittävä ja vuosittain kalastajien pyytöihin tarttuu myös yli 20 kg suurlohia.

Lohentuotannon kannalta tärkeiden isojen lohien määrä ja osuus lohisaaliista on merkittävästi vähentynyt viime vuosikymmeninä. Positiivista kehitystä on sitä vastoin tapahtunut uudelleenkutevien lohien määrissä.

Tenojoen lohisaaliin keskimääräinen meri-ikäjakauma vuosina 1972–2016. 1SW=yhden merivuoden lohi, 2SW=kahden merivuoden lohi, UK=uudelleenkutija, jne.

Maailman monimuotoisin lohijoki

Tenojoki on maailman monimuotoisin lohijoki, vesistössä esiintyy noin 30 perinnöllisesti erilaistunutta lohikantaa. Käytännössä kaikissa lohen asuttamissa sivujoissa on oma kyseiseen jokeen sopeutunut lohikantansa ja isoimmissa sivujoissa voi olla useita erilaistuneita kantoja.

Osan Tenon lohikannoista arvioidaan olevan hyvässä tilassa, mutta osa vesistön lohipopulaatioista, esimerkiksi Tenon isojen latvahaarojen Karas- ja Jiesjoen, ovat selvästi tavoitetasoa heikommassa tilassa.

Luonnonvarakeskus on yhteistyökumppaneidensa kanssa selvittänyt, milloin vesistön eri lohikannat vaeltavat jokeen ja missä niitä pyydetään. Tenon lohen monimuotoisuus voidaankin turvata säätelemällä kalastusta niin, että heikossa tilassa tai häviämisriskissä olevien lohikantojen kalastusta vähennetään.

Tenon Suomen puolen merkittävimpään sivujokeen, Utsjokeen, nousseiden lohien lukumäärät vedenalaisen videoseurannan perusteella vuosina 2002–2016. Musta katkoviiva kuvaa vuosien 2002–2016 keskimääräistä nousukalamäärää.

Tutkimukset ja seurannat

Tenojoen lohikantojen tilaa on seurattu ja tutkittu 1970-luvulta lähtien. Luonnonvarakeskuksen tuottamaa tietoa hyödynnetään lohenpyynnin säätelytarpeiden arvioinnissa sekä vesistön lohikantojen hoidon suunnittelussa. Tietoa hyödyntävät lisäksi muun muassa Pohjois-Atlantin lohen suojelujärjestö (NASCO) ja Kansainvälinen Merentutkimusneuvosto (ICES). Tenon keskeisiä seurantoja ovat:

  • Kalastus- ja saalistilastointi
  • Jokipoikastiheyksien arviointi sähkökoekalastuksin
  • Nousulohien ikä- ja kokorakenteen sekä alkuperän (villi-/kassilohi) selvittäminen suomunäytteistä
  • Poikasnäytteiden keruu Gyrodactylus salaris -loisen mahdollisen esiintymisen selvittämiseksi
  • Nousulohi- ja vaelluspoikasmäärien laskeminen vedenalaisella videokuvauksella (Utsjoki, Laksjohka)
  • Kutulohimäärien laskeminen sivujoissa pintasukeltamalla

Tenon lohen merkittävimmät ongelmat ja uhkatekijät

  • Heikossa tilassa oleviin lohikantoihin kohdistuva sekakantakalastus
  • Isojen (7–15 kg) lohien määrän pitkään jatkunut vähentyminen
  • Gyrodactylus salaris -loisen leviämisriski

Yläreunan kuva: Panu Orell/Luke

Katso myös