Suurpetohavainnot

Suurpetohavainnot ovat yksi suurpetojen seurannan tärkeimmistä aineistoista. Korkeatasoiset havainnot mahdollistavat laadukkaiden arvioiden tuottamisen suurpetojen lukumäärästä ja niiden levittäytymisestä.

Luonnonvarakeskuksen arviot Suomen suurpetojen lukumääristä pohjautuvat ensisijaisesti vapaaehtoisen petoyhdyshenkilöverkoston Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään kirjaamiin petohavaintoihin. Verkosto on toiminut vuodesta 1978 lähtien ja se muodostuu lähes 2000 metsästyksen harrastajasta, metsähallituksen ja rajavartioston työntekijästä, jotka ovat perehtyneet suurpetojen jälkien ja jätösten tunnistamiseen. Lisäksi suurpetojen runsauden arviointiin saadaan täydentävää tietoa Luken omien tutkimushankkeiden tuloksena.

Kanta-arvioissa keskitytään pääasiassa pentuehavaintoihin, sillä pentujen seuraamat naaraat liikkuvat suppeilla alueilla. Pentuehavainnoista tehdään arvio erillisten pentueiden lukumäärästä ottaen huomioon tiedot pentueiden liikkuvuudesta ja elinpiireistä, etäisyydet pentuehavaintojen välillä, naapurihavaintojen päivämäärä, havaittu pentujen lukumäärä sekä sulan veden aikana mahdolliset vesistöesteet naapurihavaintojen välillä. Havaittujen pentueiden lukumäärästä voidaan eri kertoimin arvioida kantojen kokoa, esimerkiksi karhu- ja susikannan kokonaisyksilömäärä on noin kymmenkertainen erillisen pentueiden määrään verrattuna.

Muita kannanseurannassa käytettäviä aineistoja ovat hirvihavaintokortteihin kirjattavat petohavainnot, riistakolmiolaskentojen petohavainnot, metsästäjien ja luontoharrastajien kanssa yhdessä tehtävät erillislaskennat, satelliittiseurannat ja susien DNA-näytekeräys.

Tassu-järjestelmää käyttävät suurpetoyhdyshenkilöt

Petoyhdyshenkilöt käyttävät Tassu-järjestelmää Oma riista -tunnusten avulla. Oma riista -tunnuksen voi luoda osoitteessa https://oma.riista.fi

On suositeltavaa, että ensimmäisellä kerralla Oma riista -tunnistuksella Tassuun kirjautuva petoyhdyshenkilö yhdistää aikaisemman Tassu-tunnuksen Oma riista -tunnukseen. Tällöin myös aikaisemmin tehdyt havainnot saadaan näkymään samalla tunnuksella, eikä käyttöön jää tuplatunnuksia.

Suurpetoyhdyshenkilön oikeudet saa käymällä Suomen riistakeskuksen järjestämän suurpetoyhdyshenkilöiden koulutuksen. Koulutuksen jälkeen riistanhoitoyhdistyksen hallitus esittää alueelle uusia petoyhdyshenkilöitä, jotka Suomen riistakeskus hyväksyy tai hylkää. Hyväksynnän jälkeen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja kirjaa henkilön Oma riista -palveluun ja merkitsee hänelle petoyhdyshenkilön tehtävän. Suomen riistakeskus voi evätä henkilön pääsyn tehtävään tai poistaa henkilön tehtävän järjestelmästä, mikäli väärinkäytöksiä ilmenee.

Ainoastaan petoyhdyshenkilöroolissa olevat käyttäjät voivat hyödyntää Tassu-järjestelmän Oma riista -tunnistautumista, muut käyttäjät (Metsähallitus, viranomaiset ja paliskunnat) käyttävät Tassun omaa tunnistautumista. Käyttöoikeudet Tassu-järjestelmään haetaan lähettämällä sähköpostilla pyynnön osoitteeseen tassu@luke.fi. Nämä oikeudet hyväksyy Luonnonvarakeskus.

Luonnonvarakeskus myöntää Tassu-oikeudet ammatillisin perustein Metsähallitukselle, poliisille ja maaseutusihteerille. Paliskunnan edustaja voi saada oikeudet Tassuun sen jälkeen, kun on suorittanut Petoyhdyshenkilöille suunnatun koulutuksen. Kurssin voi suorittaa esimerkiksi riistakeskuksen nettisivuilla.

Pentuekäsittely

Ilveksen, karhun ja ahman osalta pentuekäsittelyä on muutettu siten, että biologisen tulkinnan mukainen pentuehavainnon määritelmä (pentue on vähintään yksi aikuinen ja vähintään yksi pentu samassa havainnossa) täyttyy. Käytännössä pentuetieto tallentuu edellä olevan määritelmän mukaisesti Tassu-järjestelmässä. Tästä informoidaan käyttäjää käyttöliittymän oikeassa alakulmassa näkyville tulevien viestien avulla, kun suurpetohavainnon ikäryhmätietoja tallennetaan.