Kotimaiset puulajit

Suomessa esiintyy luontaisesti noin 30 puulajia. Näistä suurin osa on lehtipuita. Havupuita on vain neljä lajia: mänty, kuusi, kataja ja Ahvenanmaalla harvinaisena kasvava euroopanmarjakuusi. Osa puulajeista – havupuista kataja ja euroopanmarjakuusi – jää usein pensasmaisiksi.

Suomen metsien valtapuulajit ovat kuusi, mänty, hieskoivu ja Suomen kansallispuu rauduskoivu. Lajit kasvavat yleisinä lähes koko Suomessa. Kuusi ja rauduskoivu puuttuvat pohjoisimmasta Lapista ja mänty Käsivarresta ja tunturialueilta. Tunturien rinteillä kasvaa tyypillisesti tunturikoivua, joka on hieskoivun alalaji.

Koivujen lisäksi yleisiä kotimaisia lehtipuita ovat haapa ja harmaaleppä sekä usein monirunkoisina kasvavat raita, tuomi ja pihlaja. Tervaleppää, lehmusta ja vaahteraa kasvaa Etelä- ja Keski-Suomessa ja tammea aivan eteläisimmässä Suomessa.

Tässä esitetyssä luettelossa puun määrittely perustuu Suomen puu- ja pensaskasviossa (Väre ym. 2021) käytettyihin kasvumuotokuvauksiin. Myös yleensä pensasmaiset, mutta toisinaan puumaisiksi kasvavat lajit on otettu luetteloon. Ne on merkitty tähdellä (*).

Lajin kasvukykyä kuvastaa myös taulukossa oleva tieto kunkin lajin pisimmästä Suomessa tavatusta yksilöstä Kauppilan ym. (2021) mukaan. Dendrologian Seura pitää yllä rekisteriä poikkeuksellisen suurista puuyksilöistä ja ottaa yleisöltä vastaan niistä ilmoituksia sähköisellä lomakkeella osoitteessa: www.dendrologianseura.fi

Luettelossa käytetyt lajinimet noudattavat Suomen puu- ja pensaskasvion uusimman painoksen (Väre ym. 2021) käytäntöä. Yleisessä kielenkäytössä voidaan pitkien täydellisten suomenkielisten nimien osalta käyttää tavanomaisia lyhyempiä nimiä, jos sekaannuksen vaaraa ei ole (esim. metsämänty→mänty, kotipihlaja→pihlaja). Muutamien lajien kohdalla on kerrottu myös aiemmin käytetty tieteellinen nimi, koska uusi nimistö ei vielä ole välttämättä kovin laajalti käytössä, ja vanhaan nimistöön törmää vielä pitkään esimerkiksi aikaisemmin julkaistussa alan kirjallisuudessa.

*) yleensä pensasmainen