Kärppä

Kärpän painonvaihtelu on laaja: 90–450 g. Uros on naarasta paljon suurempi. Iso kärppäuros on vain vähän pientä minkkinaarasta kevyempi, pieni kärppänaaras taas vain 10 g lumikkourosta suurempi. Vaikka iso kärppäuros voi painaa lähes 20 kertaa enemmän kuin pieni lumikkonaaras, kärppänaaras ja suuri lumikkouros ovat melko lailla samankokoisia. Kesällä kärpän selkä ja kyljet ovat punertavan ruskeat ja vatsa ja jalat valkoiset tai kellertävät. Väriraja on jyrkkä. Syksyllä väritys vaihtuu kokonaan valkoiseksi, lukuun ottamatta mustaa hännän päätä.

Kärppä asustaa koko maassa, mutta esiintymisen painopiste on selvästi pohjoisessa. Lapissa kärppätiheysvoi olla helposti viisinkertainen Etelä-Suomen tiheyteen verrattuna. Kannanvaihtelu on laaja, ja runsaudenmuutokset ovat usein jyrkkiä. Kärppäkanta seuraa nopeasti myyräkantojen runsastumista, mutta kanta taantuu taas yhtälailla nopeasti, kun myyrät katoavat. Kärppäkannassa on nähtävissä selvä nelivuotinen jaksottaisuus myyrien mukaan. Huippuvuosien kärppäkannaksi on arvioitu noin satatuhatta yksilöä. Kärppää ja lumikkoa tavataan rinnan samoilla paikoilla. Pelkistä jäljistä on vaikea arvioida kumpi, laji on runsaslukuisempi, sillä niiden elintavat eroavat siten, että lumikko enimmäkseen elää lumen alla myyrien käytävissä, kun taas kookkaampi kärppä liikkuu enemmän lumen pinnalla.

Kärppä on loistava kiipeilijä ja erinomainen uimari. Kärppä liikkuu monenlaisissa ympäristöissä. Etenkin huippuvuosina sitä voi tavata lähes missä tahansa, mutta katovuosina esiintyminen keskittyy niittyjen ja metsäpeltojen reunamille, hakkuuaukkojen laitamiin ja järvien rannoille. Huonoina aikoina kärpät hakeutuvat sinne, mistä vielä löytyy hupenevista pikkunisäkäskannoista myyriä saaliiksi.

Kärppä tarvitsee saalista 40 -70 grammaa eli noin 2-4 myyrää vuorokaudessa. Hyvinä myyrävuosina kärppä tappaa enemmän myyriä kuin itse jaksaa syödä, näin ollen kärppä on tärkeä saalislajin runsauden säätelijä.  Huonompina myyrävuosina kärppä käyttää ravinnokseen myös liskoja, sammakoita, linnunmunia ja -poikasia, hyönteisiä ja jopa marjoja.

Kärpän kiima-aika voi vaihdella kevättalvesta syksyyn. Varmimmin munasolut hedelmöittyvät keskikesän aikana. Kärpällä on viivästynyt sikiönkehitys eli poikaset syntyvät parittelua seuraavana keväänä. Kärppä saa kuukauden kantoajan jälkeen 3 -8 poikasta. Naaras huolehtii jälkeläisistä yksin.

Vuosisatoja sitten kärpän nahka oli erittäin arvostettu turkiksena. Metsästyksen huippuvuosina kärppiä metsästettiin vuodessa noin 30 000 yksilöä. Nahkoja käytettiin myös rahana ja verojen maksuun. Myöhemmin kärpälle määrättiin rauhoitusaika ja nykyään sen metsästys on erittäin vähäistä.

Kärpän etutassun jälki on 2,5–4,5 cm pitkä. Takatassu on hieman pienempi, jälki on vain 2,5 cm pitkä, kun kantapää ei piirry jälkeen. Kärpän jälkipainallus on noin sentin verran lumikon jälkeä isompi ja saman verran minkin jälkeä pienempi. Upottavassa lumessa jälkipainallus on pelkkä piirteetön kuoppa. Kärppä kulkee lumen päällä enemmän kuin lumikko. Sen jälki kiemurtelee pinnalla pitkiä matkoja, kun taas lumikko aina nopeasti sukeltaa lumen alle myyrän käytävään.

Kärppä matkaa yksinomaan loikkaamalla. Upottavassa lumessa se tekee parijälkeä, jossa toinen jälkikuoppa usein on vinosti toisen etupuolella. Loikan pituus vaihtelee. Syvässä lumessa hyppy on vain 30 cm pitkä, mutta se voi olla lähes metrin mittainen. Upottavassa hangessa lyhyt ja pitkä loikka vuorottelevat. Joskus jälkijonossa vuorottelee kaksi lyhyttä ja yksi pitkä hyppy. Lyhyt-pitkä hyppypari on tyypillinen kärpälle ja lumikolle. Pehmeässä lumessa on vaikea nähdä jälkipainallusten kokoa, mutta hyvä tuntomerkki on parijäljen jälkikuopan leveys. Kärpän jälkikuopan leveys on yli 4,5 cm, lumikon alle 4,5 cm. Kärpän jälkikuopan leveys on enimmillään 7 cm, minkin jälkikuoppa yli 7 cm.

Kantavalla alustalla kärppä venyttää loikkaa niin, että takajalat osuvat maahan etujalkojen jälkien etupuolelle. Syntyy nelijälkeä, joka usein muistuttaa jäniksen jälkeä. Nelijäljestä on erilaisia muunnelma riippuen kulkunopeudesta ja etu- ja takajalkojen liikkeiden järjestyksestä.