Puustotuhojen tulkinta VMI:n aineistosta

VMI:ssa mitataan vuosittain noin 14 000 koealaa koko maasta lukuun ottamatta Ylä-Lappia ja Ahvenanmaata. Ylä-Lapissa inventointi tehdään 10 vuoden välein ja Ahvenanmaalla 5 vuoden välein. Jokaiselta koealan metsikkökuviolta kirjataan tuhot, jotka ovat heikentäneet metsikön laatua tai lisänneet vajaatuottoisuutta. Myös lievät tuhot merkitään. 

Harvahko koealaverkko ja havaintokauden ulottuminen toukokuusta lokakuulle aiheuttavat kuitenkin vaihtelua tuloksiin. Tämän vuoksi yksittäisiä tuhonaiheuttajia ei esitetä maakuntatasolla.

Inventointi tehdään toukokuun ja marraskuun välillä

Inventointi tehdään toukokuusta loka–marraskuuhun, ja osa tuhon aiheuttajista on tunnistettavissa vain osan tästä ajasta. Esimerkiksi ruostesienitaudit ja mäntypistiäistuhot ovat havaittavissa vain osan kasvukautta, kun taas hirvieläinten aiheuttamat taimivauriot näkyvät koko kauden. 

Tuhot jakautuvat myös eri tavoin eri metsätyyppeihin: tuuli voi vaurioittaa puita laajasti kasvupaikasta riippumatta, mutta kirjanpainaja vaikuttaa lähinnä varttuneisiin kuusikoihin ja erityisesti eteläisessä Suomessa. 

Tuhonaiheuttajien havaittavuus vaihtelee

Eri tuhonaiheuttajien havaittavuus maastossa vaihtelee. Tervasroson aiheuttama koro näkyy rungossa ympäri vuoden, mutta juurikääpä on vaikeasti tunnistettava ilman kaatoa tai laboratoriomäärityksiä. 

Hirvieläintuhojen aiheuttajaa ei usein voida erottaa, koska hirvi, metsäkauris ja valkohäntäpeura aiheuttavat samantyyppisiä vioituksia, ja vanhempien tuhojen tapauksessa hirvieläintuhot eivät välttämättä ole erotettavissa muista latvatuhojen aiheuttajista. Lapissa myös poro voi olla taimituhojen lähde. 

Osa tuhonaiheuttajista, kuten kuusensuopursuruoste ja lievät ytimennävertäjävauriot, eivät yleensä johda puuston kuolleisuuteen. Sen sijaan kirjanpainajan massaiskeytymä voi tappaa varttunutta kuusikkoa jopa muutamassa viikossa. 

Hakkuut vakavien hyönteis- ja sienituhojen jälkeen voivat lisäksi peittää alkuperäisen aiheuttajan merkit. Tunnistamista vaikeuttaa myös se, että monet tuhonaiheuttajat vaikuttavat kuoren alla, rungon sisällä tai juuristossa, eikä näitä voida inventoinnissa havaita koepuita vahingoittamatta. 

VMI:n arvo on pitkä, luotettava aikasarja

Vaikka inventointiin liittyy havaittavuuden ja otannan rajoitteita, VMI tuottaa ainutlaatuisen pitkän ja kattavan seurannan merkittävistä metsätuhonaiheuttajista. Tällaisia tuhonaiheuttajia ovat tuuli, lumi, hirvieläimet, juurikääpä, muut lahottajasienet, tervasroso, kirjanpainaja, mäntypistiäinen, ruostesienitaudit ja ytimennävertäjä. Aineisto tarjoaa luotettavan kokonaiskuvan puustotuhojen kehityksestä ja alueellisista eroista.