Kirjanpainajatuhot

Metsä ja metsätalous

Luonnonvarakeskus (Luke) yhdessä Suomen metsäkeskuksen kanssa järjestää kirjanpainajan parveilun seurantaa vuosittain. Tavoitteena on saada valtakunnallinen käsitys kirjanpainajan esiintyvyydestä ja siinä tapahtuvista vuotuisista muutoksista. 

Kirjanpainaja (Ips typographus) on kotimainen varttuneiden kuusien merkittävin tuhohyönteinen, joka hyötyy lämpenevästä ilmastosta. Lämpö nopeuttaa lajin kehitystä munasta aikuiseksi. Lämpenevässä ilmastossa kuuset altistuvat aiempaa useammin kuivuudelle ja lisääntyneelle haihdunnalle, jotka heikentävät niiden puolustautumista kaarnakuoriaisia, kuten kirjanpainajaa vastaan. 

Aikuiset kirjanpainajat parveilevat ensimmäisen kerran keväällä, kun ilman lämpötila on noussut +18–20 asteeseen ja maaperä on saavuttanut +9–12 asteen lämpötilan. Pieni osa kirjanpainajista lähtee jo tätä ennen liikkeelle. Koiraat etsivät lisääntymiseen sopivat heikentyneet kuuset ja koiraiden vapauttamat feromonit ohjaavat lajitovereita samoihin puihin. 

Parittelun jälkeen naaraat laskevat munansa kuoren alle nilaan, missä toukat kuoriutuvat ja syövät omat käytävänsä nilaan. Nilayhteyksien katketessa toukkakäytävien vuoksi ravinteiden kulku latvasta juuriin heikkenee. Samanaikaisesti kirjanpainajan mukana puihin iskeytyy sinistäjäsieni, joka vaikeuttaa vedenkulkua latvaan ja puu alkaa kuivua. Jalattomat toukat koteloituvat ja alkavat muistuttaa aikuisia kuoriaisia. Aikuistuttuaan ne poistuvat kuoren läpi. Jos alueen olosuhteet ovat suotuisat, kirjanpainajan voivat parveilla myös myöhemmin kesällä.

Kirjanpainajan syömäjälkeä
Kirjanpainajan syömäjälkeä varttuneessa kuusessa sekä kehittyviä, toukokuussa munittuja kirjanpainajia. Kuvassa näkyy selvänä emokirjanpainajan kaivama rungonsuuntainen käytävä sekä siitä erkanevat toukkien kaivamat käytävät. Kuva: Markus Melin, Luke.

Kirjanpainajaseurannat

Kirjanpainajien esiintymistä seurataan feromonipyydyksillä. Kirjanpainajan kehitystä arvioidaan kertyneen lämpösumman avulla. Ensimmäinen sukupolvi aikuistuu, kun 700 astevuorokautta täyttyy, sisarsukupolvi kun 1150 ja toinen sukupolvi kun 1 500 kertyy. 

Maastohavainnoista tiedotetaan kesän kuluessa Luken sivuilla. Seurannassa on mukana vapaaehtoisia organisaatioita kuten vuonna 2022 metsänhoitoyhdistykset Päijänne, Päijät-Häme, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Lakeus sekä HAMK. Seurantaa täydentävät Metsäkeskuksen vastaanottamat kuusikoihin kohdistuvat hyönteistuhohakkuuilmoitukset, joissa on lisämerkintänä ”kirjanpainaja”.