Väestö
Noin joka neljäs suomalainen asuu vakinaisesti maaseudulla. Yleinen väestön liikkuvuuden lisääntyminen näkyy maaseudulla erityisesti monipaikkaisuutena.
Maaseudulla asuu vakinaisesti noin neljännes suomalaisista (24,96 prosenttia, noin 1,41 miljoonaa henkilöä 31.12.2025).
Suomalaisista arviolta 2,4 (-2,9) miljoonaa asuu osa-aikaisesti myös toisella paikkakunnalla Suomessa, lähinnä vapaa-ajan asunnollaan. Lisäksi vuosittain noin 40 000 maa-, puutarha- ja metsätalouden, sekä toiset 40 000 matkailun kausityöntekijää asuu osa-aikaisesti toisella paikkakunnalla.
Monipaikkaisista asukkaista ei ole virallisia tilastoja, mutta vapaa-ajan monipaikkaisuuden on arvioitu lisäävän maaseudun väestöä noin 7 prosenttia vuodessa. Tämän perusteella 175 000 henkilövuotta liikkuu vuosittain kaupunki- ja maaseutukuntien välillä.
Väestökehitys
Maaseutuväestön määrän kehitys liitetään usein Suomen sisäiseen muuttoon. Kuntien välinen muutto tapahtuu nykyään ensi sijassa kaupunkien välillä. Vielä vuonna 2002 Suomen sisäinen muuttoliike vaikutti eniten kuntien väestökehitykseen, vuonna 2022 se oli vähiten vaikuttava tekijä.
Maaseudun väestökehitys vaihtelee maantieteellisesti ja aluetyypeittäin, mutta merkittävimmät tekijät ovat nykyään luonnollinen väestökehitys eli syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus, sekä vähäinen maahanmuutto maaseudulle. Koko Suomessa on ikääntyvä, vähenevä kantaväestö, vain maahanmuutto lisää väestön määrää, ensi sijassa pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kaupungeissa.
Väestön ikä- ja sukupuolirakenne
Maaseudun ikärakenne vaihtelee maaseututyypeittäin. Kokonaisuudessaan se heikkenee siirryttäessä kaupungin läheiseltä maaseudulta kohti harvaan asuttuja alueita. Ikääntyneiden osuus kasvaa samalla, kun lasten ja työikäisten suhteellinen osuus väestöstä pienenee.
| Maaseututyyppi | 0–14-vuotiaat | 15–64-vuotiaat | 65 vuotta täyttäneet |
| Maaseudun paikalliskeskukset | 38 996 (13,03 %) | 165 159 (55,18 %) | 95 165 (31,79 %) |
| Kaupungin läheinen maaseutu | 58 727 (15,60 %) | 215 615 (57,27 %) | 102 141 (27,13 %) |
| Ydinmaaseutu | 66 654 (13,68 %) | 259 371 (53,24 %) | 161 146 (33,08 %) |
| Harvaan asuttu maaseutu | 27 166 (10,96 %) | 124 070 (50,03 %) | 96 744 (39,01 %) |
Sukupuolirakenne vaihtelee maaseututyypeittäin. Maaseudun paikalliskeskuksissa naisia on miehiä enemmän, muissa maaseututyypeissä miehet muodostavat suuremman väestöryhmän. Kaupungin läheisellä maaseudulla ja ydinmaaseudulla sukupuolijakauma on melko tasainen, vaikka miehiä on hieman enemmän kuin naisia.
Miesten enemmyys korostuu harvaan asutulla maaseudulla. Ero kärjistyy erityisesti nuorissa ikäluokissa harvaan asutulla maaseudulla, jossa 25-44-vuotiaiden miesten osuus on noin 54,1 prosenttia ja naisten 46,0 prosenttia. Kokonaisuutena sukupuolirakenne muuttuu miesvaltaisemmaksi siirryttäessä maaseudun paikalliskeskuksista harvaan asutuille alueille.
| Maaseututyyppi | Miehet | Naiset |
| Maaseudun paikalliskeskukset | 145 078 (48,47 %) | 154 242 (51,53 %) |
| Kaupungin läheinen maaseutu | 193 167 (51,31 %) | 183 316 (48,69 %) |
| Ydinmaaseutu | 248 442 (51,00 %) | 238 729 (49,00 %) |
| Harvaan asuttu maaseutu | 129 764 (52,33 %) | 118 216 (47,67 %) |
Teksti perustuu seuraaviin lähteisiin
Hanell, T., Mattila, M., Ahvenainen, T. & Raunio, M. 2023. Joko lähdet, vastahan tulit? Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden muuttoliike Suomessa vuosina 2010–2021. Migration-Muuttoliike 49(2): 34-41. https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/141138
Husberg, A., Tantarimäki, S., Kuhmonen, H-M., Biskop, N. & Sihvola, S. 2026. Miten maaseutu toimii 2020-luvulla? Maaseudun laaja tilannekuva tilastojen, tutkimuksen ja jaetun asiantuntijuuden valossa. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2026:16. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-976-9
Lehtonen, O. & Makkonen, T. 2025. Maaseutualueiden väestökehitys ja väestöennusteet: Maaseutupoliittisen selonteon valmistelua tukeva tutkimus. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2025:7. Maa- ja metsätalousministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/233b3ce6-7133-4451-8767-6cddd604c6b0/content
MDI. 2026. Maahanmuuttaneet alttiimpia muuttamaan maan sisällä, pysyvän oleskeluluvan puute vaikeuttaa juurtumista. Tiedote 21.4.2026.
Pitkänen, K. & Strandell, A. 2018. Suomalaisen maaseudun monipaikkaisen asumisen muodot ja tulevaisuuden kehitys. Maaseudun Uusi Aika 26(2–3): 6–23. https://journal.fi/maaseutututkimus/article/view/144262
Rannanpää, S., Antikainen, J., Aro, R., Huttunen, J., Hovi, S., Pitkänen, K., Strandell, A., Nurmio, K., Rehunen, A., Vihinen, H., Lehtonen, O., Muilu, T. & Weckroth, M. 2022. Monipaikkaisuus – nykytila, tulevaisuus ja kestävyys. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:9. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-150-6
Vihinen, H., Korhonen, K., Saukkonen, T., Voutilainen, O. & Kaseva, J. 2024. Mitä mieltä maaseudusta? Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 79/2024. Luonnonvarakeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-968-0
Voutilainen, O., Korhonen, K., Ovaska, U. & Vihinen, H. 2021. Mökkibarometri 2021. Luonnonvara - ja biotalouden tutkimus 47/2021. Luonnonvarakeskus. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-237-7
