Työ ja osaaminen

Osaaminen ja työ ovat maaseudun elinvoiman, yritystoiminnan ja huoltovarmuuden perusta. Suurin osa maaseudun työllisistä toimii palveluissa. Yksityisen sektorin työpaikoissa korostuvat pienet yritykset. Julkisella sektorilla työskennellään kunnissa, valtio ei ole merkittävä työllistäjä.  Maaseudulla on pulaa osaavasta työvoimasta. Tulevaisuuden osaamistarpeet liittyvät erityisesti digitalisaatioon, vihreään siirtymään, bio- ja kiertotalouteen sekä siihen, miten yritykset kytkeytyvät laajempiin verkostoihin. 

 Maaseudulla työtä on eri toimialoilla. Niistä suurin työllistäjä on palvelut, merkittävimpänä sosiaali- ja terveysala. Tässä mielessä maaseutu ei poikkea kaupungeista. Alkutuotannon (maa-, metsä- ja kalatalous) osuus maaseudun työllisistä on alle kymmenen prosenttia. Jalostuksen toimialoista merkittävin on teollisuus. Maaseudulla sijaitsee paljon teollisuuden alihankintaa, konepaja- ja prosessiteollisuutta.  Alkutuotannon ohella jalostuksen ja teollisuuden suhteellinen merkitys työpaikkarakenteessa on maaseudulla suurempi kuin kaupungeissa, kun taas palveluiden merkitys on suurempi kaupunkialueilla. 

Yritysrakenne tekee maaseudun työmarkkinoista erityiset. Moni työskentelee keskisuuressa, pienessä tai mikroyrityksessä. Työpaikkoina korostuvat paikalliset perheyritykset, monialayritykset ja maatilat. Myös itsensä työllistäminen on maaseudulla tavallista. Yrittäjien osuus työllisistä on maaseudulla korkeampi kuin kaupungeissa. Työvoimapula näkyykin monilla alueilla myös yrittäjäpulana: kun yrittäjät ikääntyvät, jatkajien löytäminen ja omistajanvaihdosten onnistuminen heijastuvat voimakkaasti maaseudun työmarkkinoihin. 

Maaseudun julkista sektoria hallitsevat kuntien työpaikat. Varuskuntapaikkakuntia ja rajanylityspaikkakuntien tullia lukuun ottamatta maaseudulla on vain vähän valtion työpaikkoja. Ne ovat keskittyneet voimakkaasti pääkaupunkiseudulle.

Maaseudulla on pulaa osaavasta työvoimasta. Työvoimapula koskee erityisesti opetusta, metalli- ja konepajateollisuutta sekä prosessiteollisuutta. Luonnonvara-aloilla, matkailussa ja kaivostoiminnassa työvoimatarpeet vaihtelevat alueittain ja kausittain. Maaseudun yritykset tarvitsevat sekä suorittavan työn tekijöitä että asiantuntijoita.  

Työvoiman saatavuutta edistäviä tekijöitä ovat muun muassa koulutus ja oppilaitosten välinen yhteistyö, työperäinen maahanmuutto, työnantajien yhteistyö, oppisopimuskoulutus sekä työvoimapalvelujen alueellinen kohdentaminen. Myös työnantajakuva, henkilöstöjohtaminen sekä työyhteisöjen kyky sitouttaa työntekijöitä vaikuttavat siihen, löytyykö maaseudun yrityksiin osaajia ja jäävätkö he alueelle.  

Perusopetus, lukio, ammatillinen koulutus, korkeakouluyhteydet ja jatkuvan oppimisen mahdollisuudet luovat yhdessä pohjan maaseudun osaamiselle. Yritysten kannalta erityisesti toisen asteen koulutus on tärkeä nivelvaihe. Kun oppilaitosverkko harvenee, nuorten koulutusvalinnat kaventuvat, koulumatkat pitenevät ja yhteys paikallisiin yrityksiin voi heiketä. Harjoittelun, työssäoppimisen ja oppilaitosyhteistyön pohjalta syntyy usein ensimmäinen yhteys tuleviin työntekijöihin.  

Lukiokoulutus on Suomessa edelleen laajasti saavutettavaa, mutta lukioverkkoon kohdistuu paineita ikäluokkien pienentyessä ja alueellisten erojen kasvaessa. Ammatillisten oppilaitosten määrä on vähentynyt voimakkaasti. Kuntapohjaisen kaupunki-maaseutuluokituksen mukaisissa maaseutukunnissa ammatillisia oppilaitoksia vuonna 2007 oli 80, kun niitä oli vuonna 2022 enää 45. Valtaosassa maaseutukuntia ei ole ainuttakaan ammatillista oppilaitosta. Koulutuspolut eivät saisi katketa pitkien etäisyyksien, hankalien kulkuyhteyksien tai liian kapean koulutustarjonnan vuoksi. 

Maaseudun työllisyys riippuu myös yritysten kyvystä uudistua. Uudenlaisen osaamisen tarvetta lisäävät esimerkiksi digitalisaatio, vihreä siirtymä sekä bio- ja kiertotalous. Yritykset tarvitsevat ammatillisen osaamisen lisäksi muun muassa johtamisosaamista, talousosaamista sekä kykyä riskienhallintaan.  

Luonnonvara-aloilla osaamistarpeet liittyvät sekä tuotannon teknologiseen kehitykseen että yrityskoon kasvuun. Esimerkiksi kehittyvillä kotieläintiloilla työnantajana toimiminen, työvoiman johtaminen, henkilöstön osaaminen ja yrittäjän oma jaksaminen nousevat yritysten menestystekijöiksi. 

Joustavat koulutusmallit vahvistavat maaseudun osaamispohjaa. Etäopetus, monimuoto-opetus sekä yritysten ja oppilaitosten kumppanuudet parantavat koulutuksen saavutettavuutta. Osaamisen päivittäminen edistää puolestaan yritysten uudistumista ja työmarkkinoiden toimivuutta. 

Osaamisen edistäminen maaseudulla on yhtä aikaa koulutus-, työllisyys- ja aluekehityskysymys. Koulutusväylät luovat perustan osaamiselle, mutta osaamisen vaikutukset näkyvät vasta työpaikoilla ja yritysten toiminnassa. Maaseudun osaamista vahvistetaan parhaiten ratkaisuilla, jotka yhdistävät koulutuksen, työelämän, yritykset ja alueellisen kehittämisen.

Teksti perustuu seuraaviin lähteisiin 

Kallioniemi, M. 2024. Metsäsektorin työllisyys. Teoksessa J. Viitanen, A. Mutanen & S. Karvinen (toim.)., Metsäsektorin suhdannekatsaus 2024–2025. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 73/2024, 62–69. Luonnonvarakeskus. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-955-0 

Karikallio, H. & Kiviholma, S. 2019. Työvoiman saatavuus vaivaa maaseutuakin – avuksi yhteistyö, koulutus ja maahanmuutto. PTT Policy Brief 06/2019. Pellervon taloustutkimus. https://www.ptt.fi/julkaisut/policy-brief-6-2019-tyovoiman-saatavuus-vaivaa-maaseutuakin-avuksi-yhteistyo-koulutus-ja-maahanmuutto/ 

Koljonen, T. 2026. Saavutettava lukiokoulutus: Seutukunnallinen näkymä 2030-luvun lukiokoulutukseen. Suomen Kuntaliitto. https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2026/2378-saavutettava-lukiokoulutus 

Mattila, T., Väre, M., Niemi, J., Rantamäki-Lahtinen, L., Isomäki, R. & Pyysiäinen, J. 2026. Työvoima, jaksaminen ja osaaminen kehittyvien kotieläintilojen menestystekijänä. Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote 44. https://doi.org/10.33354/smst.181403 

Räkköläinen, M., Laimi, T., Åkerlund, C., Iivonen, E., Kiilakoski, T., Rannanpää, S. & Salminen, J. 2022. Maaseutu- ja saaristoalueilla asuvien lasten sivistyksellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutuminen kouluverkon muutoksissa ja muutosten vaikutukset alueiden elinvoimaan. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://www.karvi.fi/fi/arvioinnit/esi-ja-perusopetus/teema-ja-jarjestelmaarvioinnit/maaseutu-ja-saaristoalueilla-asuvien-lasten-sivistyksellisten-ja-sosiaalisten-oikeuksien-toteutuminen-kouluverkon-muutoksissa-ja-peruskoulujen 

Vihinen, H., Kallioniemi, M. K., Korhonen, K., Niskanen, L. & Voutilainen, O. 2024. Maaseudun toimialojen työvoiman saatavuus ja tulevaisuuden tarpeet vuoteen 2040. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 59/2024. Luonnonvarakeskus. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-939-0 

Virtanen, H. & Riukula, K. 2021. Koulutuksen keskittäminen muuttaa nuorten koulutus- ja urapolkuja. ETLA Muistio No 94. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. https://pub.etla.fi/ETLA-Muistio-Brief-94.pdf