Maaseudun talous, yrittäjyys ja elinkeinot
Tämän päivän maaseudun talous on ensi sijassa monialainen yritysalue. Yrittäjyys muodostaa paikallistalouden perustan. Paikallistaloudet verkottuvat sijainnista riippuen joko kaupunkien työssäkäyntialueisiin tai globaaleihin markkinoihin – tai molempiin. Maaseutuyritysten erityispiirteitä ovat pääomaintensiivisyys ja kiinnittyminen paikkaan joko omistamisen tai resurssien hyödyntämisen kautta.
Maaseudun taloutta on perusteltua lähestyä paikallistalouksina. Paikallistalous koostuu yrityksistä, kotitalouksista, kunnista, julkisista palveluista, yhdistyksistä ja ulkopuolelta tulevista rahavirroista. Maaseudun taloudessa näkyvät samanaikaisesti vakaus, rakennemuutos ja alueellinen eriytyminen. Alueen taloudellinen vahvuus syntyy siitä, miten toimijat ja virrat kytkeytyvät toisiinsa. Toimialarakenteen monipuolisuus vahvistaa alueen kykyä sopeutua muutoksiin.
Maaseudun yritykset ovat keskimäärin pienempiä ja pitkäikäisempiä kuin kaupunkien yritykset ja toimivat suhteellisen pääomavaltaisilla toimialoilla. Kapea toimialarakenne ja riippuvuus yksittäisistä suurista työnantajista, kuten isosta teollisuus- tai kaivosyrityksestä aiheuttavat osalla alueita haavoittuvuutta ja riippuvuutta suhdanteista.
| Maaseututyyppi | Tyypilliset toimialat ja yritystyypit |
| Kaupunkien läheinen maaseutu | Teollisuus, logistiikka, rakentaminen, asiantuntijapalvelut, kasvavat perheyritykset |
| Ydinmaaseutu | Teollisuus, elintarvikeketju, konepajat, maatalous, kauppa ja palvelut |
| Harvaan asuttu maaseutu | Maatalous, metsätalous, matkailu, luonnonvara-alat, energia, kaivokset, porotalous |
| Kaikki maaseutualueet | Hoiva-, hyvinvointi- ja matkailupalvelut, digitaaliset palvelut, monialayrittäjyys |
Yrittäjyys paikallistalouden perustana
Maaseudulla korostuvat mikro- ja pienyritykset, perheyritykset, monialayrittäjyys sekä paikallisiin resursseihin ja verkostoihin perustuva yritystoiminta. Yritystoiminnan mittakaava vaihtelee yksinyrittäjyydestä kansainvälisesti toimiviin yrityksiin.
Noin kolmannes (35 %; vuosi 2023, Maaseutuindikaattorit) Suomen yritysten toimipaikoista, maatilat mukaan lukien, sijaitsee maaseutukunnissa. Maaseutukunnissa toimii noin 119 000 alkutuotannon ulkopuolista yritystä (vuosi 2024, Maaseutuindikaattorit), ja noin 30 000 maatilaa (vuosi 2025, Maaseutuindikaattorit). Omistajanvaihdosbarometrin (2021) mukaan lähes 90 prosentilla maaseudun yrityksistä luopuminen on ajankohtaista vuoteen 2028 mennessä. Jatkajia tarvitaan noin 4 600 maaseudun työnantajayritykseen.
| Ominaisuus | Kaupungin läheinen maaseutu | Ydinmaaseutu | Harvaan asuttu maaseutu |
| Yritysten koko | Mikroyrityksiä, pieniä ja suhteellisen paljon keskisuuria perheyrityksiä | Pääosin mikro- ja pienyrityksiä | Enimmäkseen mikroyrityksiä ja yksinyrittäjiä |
| Perheyritysten merkitys | Suuri | Erittäin suuri | Erittäin suuri |
| Kasvuyritysten osuus | Maaseudun korkein | Kohtalainen | Alhainen |
| Alkutuotannon merkitys | Melko pieni | Merkittävä | Erittäin merkittävä |
| Teollisuuden merkitys | Erittäin merkittävä | Erittäin merkittävä | Merkittävä |
| Palvelujen merkitys | Korkea | Korkea | Korkea |
| Monialayrittäjyys | Yleistä | Erittäin yleistä | Erittäin yleistä |
Maaseudun yritystoiminta kytkeytyy usein paikkaan. Yritys voi hyödyntää toiminnassaan esimerkiksi paikallisia luonnonoloja, raaka-aineita tai alueen mainetta. Hevostalous, keruutuotteisiin perustuva yritystoiminta, luontomatkailu sekä maatila- ja luontoperustaiset hyvinvointi- ja elämyspalvelut ovat esimerkkejä aloista, joissa yritystoiminta ja paikka liittyvät toisiinsa.
Maaseudun taloutta on syytä tarkastella sen dynamiikan ja kehityksen suunnan näkökulmasta. Yksittäiset tasomittarit, kuten työttömyysaste, muuttoliike tai työpaikkojen määrä eivät sellaisenaan kerro, vahvistuuko vai heikkeneekö paikallistalous. Maaseudun talouden kuvaaminen edellyttää tietoa muutoksen suunnasta, voimakkuudesta ja tilanteen vakaudesta.
Teksti perustuu seuraaviin lähteisiin
Elinkeinoelämän keskusliitto. 2024. Maaseutupulssin tulokset: Yritystoiminta vakaata ydinmaaseudulla; kaupunkien liepeillä haastavampaa. https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/maaseutupulssin-tulokset-yritystoiminta-vakaata-ydinmaaseudulla-kaupunkien-liepeilla-haastavampaa/
Kinnunen, P., Alasalmi, J., Busk, H., Forsman-Hugg, S., Gråsten, E., Heimonen, R., Kujala, P., Norkio, A. & Piikki, V. 2026. Kokonaiskuva maaseudun taloudesta ja sen merkityksestä elinvoimalle. PTT raportteja 311. PTT. https://www.ptt.fi/julkaisut/kokonaiskuva-maaseudun-taloudesta-ja-sen-merkityksesta-elinvoimalle/
Kujala, S., Hakala, O., Makkonen, T., Lehtonen, O., Lemponen, V., Vihinen, H. & Voutilainen, O., Kinnunen., P. & Norkio, A. 2026. Maaseudun taloudellinen elinvoima. Ruralia-instituutin tiedotuslehti 1/2026. http://hdl.handle.net/10138/633629
Lehtonen, O., Makkonen, T., Vihinen, H., Hirvonen, T., Rautiainen, S. & Voutilainen, O. 2025. Mapping rural-urban differences in state expenditures with geospatial methods – explorative spatial data analysis from Finland. Journal of Rural Studies 120, 103881. https://doi.org/10.1016/j.jrurstud.2025.103881
Lehtonen, O. & Makkonen, T. 2026. Suomessa aluekehityksestä rakentuu liian yksinkertainen kuva. Blogi 16.6.2026. https://www.maaseutupolitiikka.fi/blog/suomessa-aluekehityksesta-rakentuu-liian-yksinkertainen-kuva
Makkonen, T., Hirvonen, T., Lehtonen, O., Lemponen, V., Rautiainen, S., Vihinen, H. & Voutilainen, O. 2025. Julkisten rahavirtojen kohdentuminen maaseutu- ja kaupunkialueille. Spatia raportteja 2025/1. Itä-Suomen yliopisto, Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5482-4
Maaseutu ei ole tietotalouden erämaa. Politiikkasuositukset 1.11.2023. https://www.maaseutupolitiikka.fi/uutiset/maaseutu-ei-ole-tietotalouden-eramaa
Moriggi, A. 2021. Green Care practices and place-based sustainability transformations: A participatory action-oriented study in Finland. Wageningen University. https://research.wur.nl/en/publications/green-care-practices-and-place-based-sustainability-transformatio/
Vihinen, H., Kallioniemi, M. K., Korhonen, K., Niskanen, L. & Voutilainen, O. 2024. Maaseudun toimialojen työvoiman saatavuus ja tulevaisuuden tarpeet vuoteen 2040. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 59/2024. Luonnonvarakeskus. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-939-0
