Demokratia, osallisuus ja kansalaistoiminta

Keskeisiä demokratian ja osallisuuden areenoita maaseudulla ovat kuntien edustuksellinen päätöksenteko, kansalaistoiminta sekä asukkaiden suorat osallistumismahdollisuudet oman elinympäristönsä kehittämiseen.  

Vaalien ohella paikalliseen päätöksentekoon voi osallistua kuulemisissa, kuntalaisaloittein, kunnan toimielimissä vaikuttamisella, osallistuvan budjetoinnin välinein sekä järjestöjen ja kyläyhteisöjen kanssa tehtävässä yhteistyössä.  

Vuonna 2026 Suomessa on yhteensä 308 kuntaa, joista 292 sijaitsee Manner-Suomessa ja 16 Ahvenanmaalla. Taulukko 1. kuvaa kuntien jakautumista kuntapohjaisen kaupunki–maaseutuluokituksen eri luokkiin vuonna 2025. Kuntien määrät on laskettu kuntakohtaisista väestötiedoista.  

Toimiva demokratia edellyttää, että päätöksenteko tunnistaa alueelliset erot, ja vallankäytön menettelyt tukevat kokemusta osallisuudesta ja vaikutusmahdollisuuksista. Vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli yleensä sitä korkeampi, mitä pienemmästä kunnasta oli kyse, mutta alueellisesti aktiivisuus jäi matalimmaksi erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Maaseutumaisissa kunnissa äänestyspäätökset olivat kaupunkimaisia kuntia vahvemmin paikkasidonnaisia, sillä äänestäjät suosivat usein oman kylänsä ehdokasta.

Maaseudulla kansalaistoiminnan keskeinen yksikkö on kylä. Maaseudulla on vähemmän julkisen sektorin järjestämiä tai kaupallisia palveluja kuten uimapaikkoja tai urheilukenttiä, jolloin paikalliset vastaavat niistä useammin itse. Arviolta 4 300 kylässä asukkaat ovat organisoineet yhteistyötään. Niistä noin 3 600:ssa on rekisteröity kyläyhdistys. Vuonna 2025 kylätoiminnan vapaaehtoistyötä tehtiin arviolta noin 5,2 miljoonaa tuntia. Työn laskennallinen arvo on noin 104 miljoonaa euroa, kun tuntiarvona käytetään 20 euroa.  

Maaseudulla toimii myös tuottaja-, neuvonta-, nuoriso-, liikunta-, kulttuuri-, kotiseutu- sekä sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä. Yhdistykset ja järjestöt ylläpitävät yhteisöllisiä tiloja, edistävät kyläturvallisuutta ja varautumista, vastaavat tie- ja vesiosuuskuntien toiminnasta ja luovat edellytyksiä paikallisille palveluratkaisuille. Paikallistoimijoiden tieto ja oman alueen tuntemus täydentävät viranomaistoimintaa, mikä vahvistaa yhteiskunnan kriisivalmiutta. Maaseudulla yhdistyksiä on asukasmäärään suhteutettuna enemmän kuin kaupunkimaisissa kunnissa.

Leader-toiminta on EU-osarahoitteista yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä, jossa asukkaat, yhteisöt, yritykset ja julkinen hallinto mahdollistavat alueiden kehittämisen niiden omista tarpeista käsin. Sitä on toteutettu EU-jäsenyyden alusta, vuodesta 1996 lähtien. 

Leader-toimintatapa toteuttaa Suomen CAP-suunnitelmaa 2023-2027 Maaseudun kehittämisrahaston varoin. Manner-Suomessa on 52 paikallista kehittämisyhdistystä eli Leader-ryhmää ja Ahvenanmaalla yksi, Leader Åland.  

Leader-ryhmien toimintaa ohjaa alueen asukkaiden kanssa laadittava paikallinen kehittämisstrategia. Suomen Leader-toiminta yhdistää maaseudun toimijoita ja rahoitusta erityisen tasa-arvoisella tavalla, mitä muissa EU-maissa ei edellytetä. Meillä alueen asukkailla, yhdistyksillä ja kunnilla tulee olla jokaisella yhdenkolmasosan edustus toimintaryhmän hallituksessa. 

Jaetun päätöksenteon lisäksi Suomen Leader-toimintatavan erityisyytenä on kouriintuntuva paikallinen osallisuus hanketoteutuksessa. Kansallista ja EU:n julkista tukea täydentää yksityinen rahoitus, johon voidaan sisällyttää maaseudun perinteistä vastikkeetonta työtä eli talkootyötä.   

Neljäs sektori tarkoittaa vapaamuotoista, muodollisesti organisoitumatonta ja usein lyhytkestoista kansalaistoimintaa, joka syntyy ihmisten omasta aloitteesta ja vastaa paikallisiin tarpeisiin. Maaseudulla neljännen sektorin toimintaa edustavat esimerkiksi talkoot, naapuriapu ja kylien pelastusryhmät. Neljäs sektori toimii maaseudulla usein kolmannen sektorin “kyljessä”, täydentäen järjestäytynyttä toimintaa.  

Neljäs sektori vastaa arjen tarpeisiin kevyemmin ja joustavammin kuin perinteiset yhdistysrakenteet. Silti monet arjen kannalta välttämättömät tehtävät edellyttävät maaseudun kansalaistoiminnalta jatkuvuutta ja hallinnollista osaamista. 

Potentiaalisia paikallistoimijoita maaseudulla ovat myös monipaikkaiset asukkaat. Vapaa-ajan asukkaat osallistuvat paikalliseen elämään, käyttävät palveluja, ylläpitävät rakennuksia ja tuovat alueelle osaamista. Kunnat voivat kehittää tapoja osallistaa monipaikkaisia asukkaita alueensa kehittämiseen.  

Teksti perustuu seuraaviin lähteisiin 

Kattilakoski, M., Kervinen, K., Harilahti-Juola, V. & Lukkari, T. 2024. Polkuja tulevaisuuden kansalaistoimintaan: Näkökulmia osallisuuden ja kansalaistoiminnan vahvistamiseen maaseuduilla. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2024:25. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-366-741-9 

Kuntalaki 410/2025. https://www.finlex.fi/eli?uri=http://data.finlex.fi/eli/sd/2015/410/ajantasa/2025-06-27/fin 

Makkonen, T., Esposito, L. & Rautiainen, S. 2026. The geography of third sector associations in Finland: Urban–rural differences? Voluntas: International Journal of Voluntary and Nonprofit Organizations, 1–11. https://doi.org/10.1017/S0957876526000641 

Mäenpää, P., Faehnle, M., Grönlund, H., Pitkänen, K., Alanko, L., Sarkia, K. & Kuosmanen, S. 2025. Reaktionopeutta, paikallistietoa ja huolenpitoa: Paikallinen kansalaistoiminta vahvistaa yhteiskunnan pitkäjänteistä resilienssiä ja kriisivalmiutta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2025:2. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-340-1 

OECD. 2026. OECD survey on drivers of trust in public institutions 2026 results: Navigating rising expectations and new horizons. OECD Publishing. https://doi.org/10.1787/9eb63fec-en.  

Rantanen, M. 2026. Monipaikkainen asukas aluekehittäjänä. Julkaisuja 41. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti. http://hdl.handle.net/10138/626518 

Westinen, J., Kestilä-Kekkonen, E., Sipinen, J. & von Schoultz, Å. 2026. Tuplavaalien tulikoe – tutkimus vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleista. Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 128. Kunnallisalan kehittämissäätiö.  https://kaks.fi/julkaisut/tuplavaalien-tulikoe-tutkimus-vuoden-2025-alue-ja-kuntavaaleista/