Viljamarkkinat 2026

Vuonna 2025 Suomen viljamarkkinat olivat poikkeukselliset hyvän sadon ansiosta. Runsas tarjonta painoi viljojen hinnat alas ja heikensi peltokasvitilojen kannattavuutta, mikä näkyy viljelyhalukkuuden heikkenemisenä. Vuoden 2026 näkymiä varjostavat geopoliittiset jännitteet, jotka ovat nostaneet tuotantopanosten hintoja ja lisänneet epävarmuutta satoennusteisiin. Viljelyalan supistuminen ja mahdollinen lannoituksen vähentäminen voivat pienentää satoa. Viljojen omavaraisuus on 2025/26 kaudella vahvistunut selvästi, ja erityisesti vehnän ja rukiin omavaraisuus on noussut korkealle tasolle. 

• Viljasato 2025: yli 3,4 mrd. kg (17 % ennustettua suurempi). 
• Syysviljat 2025: keskisadot 25 % viiden vuoden keskiarvoa suuremmat. 
• Syysviljojen kylvöalat syksyllä 2025: −7 % edellisvuoteen verrattuna. 
• Kevätviljojen viljelyalat 2026 (kylvöaikomukset): 5–10 % edellisvuosia pienemmät; helmikuun ennuste viljanviljelyalalle 932 000 ha (2025: 1 000 000 ha). 
• Kylvöaikomusten ja pitkän aikavälin keskisatojen perusteella laskettu kokonaissato 2026 olisi 2,78 mrd. kg; todennäköisin vaihteluväli 2,5–3,0 mrd. kg. 
• Viljan käytön ennuste 2026/27: 2,63 mrd. kg. 
• Viljojen omavaraisuus 2025: kokonaisomavaraisuus yli 100 %; ruis 54 % → 112 %, vehnä yli 140 %, kaura vajaat 160 %. 
• Luomuviljasato yhteensä 142 milj. kg (noin 4 % koko viljasadosta). 

Vuonna 2025 puitiin suotuisten sääolosuhteiden ansiosta erinomainen viljasato. Yli 3,4 miljardin kilon sato oli peräti 17 % ennustettua korkeampi. Alkuvuoden 2025 kylvöennusteet toteutuivat viljelyalojen osalta odotusten mukaisesti, ja viiden vuoden keskiarvoa korkeammat hehtaarisadot selittivät eron ennusteen ja toteuman välillä. Syysviljojen suuri kylvöala ja peräti 25 % viiden vuoden keskiarvoa korkeammat keskisadot vahvistivat kokonaissatoa. 

Runsas tarjonta painoi viljojen hinnat alas ja aiheutti kannattavuusongelmia peltokasvitiloilla. Syksyllä 2025 ja keväällä 2026 peltokasvituotannon taloustilanteesta on käyty kriisikeskusteluja kolmatta vuotta jatkuneen vaikean tilanteen vuoksi. 

Viljanviljelyn heikko kannattavuus on vähentänyt viljelyhalukkuutta. Syysviljojen kylvöalat supistuivat 7 % syksyllä 2025 edellisvuoteen verrattuna. Tammi–helmikuussa toteutetut kylvöaikomuskyselyt enteilevät kevätviljoille 5–10 % pienempiä viljelyaloja, erityisesti vehnälle, ohralle ja kauralle. Helmikuun ennustetietojen mukaan vuoden 2026 viljanviljelyala on 932 000 hehtaaria (edellisvuonna 1,0 milj. ha). 

Kylvöaikomusten ja pitkän aikavälin keskisatojen perusteella laskettu kokonaissato olisi 2,78 mrd. kg. Toteutuva sato määräytyy kuitenkin kasvukauden sääolojen mukaan. Viljasato asettunee todennäköisimmin 2,5–3,0 mrd. kg välille. 

Geopoliittiset jännitteet ovat lisänneet epävarmuutta tuotantopanosten saatavuuteen ja hintoihin. Suomen viljoista noin 90 % kylvetään keväällä, joten kevään lannoite- ja polttoainehinnat vaikuttavat suoraan kylvö- ja lannoituspäätöksiin.   

Maalis–huhtikuun viljelijäkyselyn mukaan lannoitteiden hankinta-aste vuoden 2026 kevät- ja kesäkaudelle on vielä noin 70 %, mutta syksyä kohti se vähenee. Polttoaineiden hankinta-aste on selvästi heikompi. Tuoreen, viljelijäjärjestön toteuttaman kyselyn mukaan yli 60 % peltokasvitiloista aikoo vähentää lannoituksen määrää ja viidesosa suunnittelee viljelyalan supistamista.  

Tuotantopanosten ja viljan hintasuhteet verottavat viljelyhalukkuutta entisestään ja saattavat siirtää sato-odotuksia lähemmäs 2,5–2,6 miljardia kiloa. Viljan käytön ennustetaan pysyvän kaudella 2026/27 nykyisellä, eli 2,63 miljardin kilon tasolla. 

Markkinakaudella 2025/26 hintakehitys on ollut maltillista. Runsaan tarjonnan seurauksena viljan hinnat laskivat syksyllä 2025 ruista lukuun ottamatta. Vehnän, ohran ja kauran 180–190 €/t hintatasoon ei odoteta suuria muutoksia ennen uutta satoa. Syksylle 2026 on odotettavissa korotuspaineita sekä maailman- että EU-markkinoilla. Kotimaassa hintakehitykseen vaikuttavat lisäksi viljatase ja varastot. Niukka sato lisäisi korotuspaineita, mutta suuret varastot voivat osittain tasapainottaa hinnannousua.  

Viljojen omavaraisuus vahvistui vuoden 2025 hyvän sadon myötä. Tuotanto ylitti kotimaan kokonaiskäytön (vajaat 2,6 mrd. kg), ja viljojen kokonaisomavaraisuus nousi yli 100 prosenttiin. Rukiin omavaraisuusaste parani eniten (54 % → 112 %). Vehnän omavaraisuus nousi yli 140 prosenttiin lähes miljardin kilon sadon siivittämänä. Kauran omavaraisuus laski hieman, mutta se pysyi viljalajeista korkeimpana (vajaat 160 %). 

Kaura on tärkein luomuvilja ja sen merkitys luomuviljan veturina on vahvistunut. Vuonna 2025 luomukaurasato oli 106 milj. kg, samaa satomäärää kuin tilastohistorian suurin kaurasato vuonna 2022. Luomukauran tuotanto suuntautuu elintarvikekäyttöön. Kotimainen elintarviketeollisuus on käyttänyt viime vuosina 50–60 milj. kg luomukauraa vuodessa, eli reilusti yli puolet tuotannosta. 

Vuonna 2025 luomuviljasato oli 142 milj. kg (noin 4 % koko viljasadosta). Kokonaiskaurasadosta lähes kymmenesosa oli luomukauraa. Luomurukiin osuus jäi alle kymmenesosaan kokonaisruissadosta - enimmillään osuus oli 15 % vuonna 2021. Vehnän ja ohran luomuosuus on pysytellyt 1–2 prosentissa.