Maatalouspolitiikka 2026

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) kausi 2023–2027 on Suomessa vakiintuneessa toimeenpanovaiheessa. Tukitaso on pysynyt nimellisesti lähes ennallaan, mutta kustannusten nousu on heikentänyt tukien ostovoimaa. Politiikan tavoitteissa korostuvat maatalousyrittäjän neuvotteluaseman parantaminen, uusien viljelijöiden alalle saaminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä eläinten hyvinvoinnin parantaminen.  

• Viljelijätukia maksetaan vuonna 2026 yhteensä 1 718 milj. euroa 
• CAP-viljelijätuet: 1 372 milj. euroa 
• kansalliset tuet: 346 milj. euroa 
• EU:n osuus viljelijätuista noin 44 % (752 milj. €), kansallinen rahoitusosuus 56 % (966 milj. €) 
• Suorat CAP-tuet 525 milj. euroa, josta ekojärjestelmien osuus n. 16,5 % (86 milj. euroa), sekä noin viidennes (102 milj. euroa) tuotantosidonnaisia 
• Luonnonhaittakorvaus: 497 milj. euroa (kansallinen osuus 421 milj. €) 
• Ympäristökorvaus ja luomutuet: 276 milj. euroa (kansallinen osuus 157 milj. €) 
• Eläinten hyvinvointikorvaus: 74 milj. euroa (kansallinen osuus 42 milj. €) CAP:n toimeenpano vakiintunut 

Uudistetun CAP:n toimeenpano käynnistyi vuonna 2023, ja vuoteen 2026 mennessä toteutus on jo vakiintunut. Politiikan tavoitteet jakautuvat taloudellisiin, ympäristö- ja ilmastollisiin sekä sosiaalisiin tavoitteisiin. Niitä läpileikkaavat tavoitteet maatalouden uudenaikaistaminen, innovaatiot ja digitalisaatio. 

CAP:n perusrakenne ja varojen kohdentuminen eri toimenpiteisiin ovat pysyneet pääosin ennallaan verrattuna kauteen 2014–2020. Keskeisin rakenteellinen muutos on ollut uusi toimeenpanomalli, joka on lisännyt jäsenvaltioiden vastuuta politiikan toteutuksessa ja korostanut tuloksellisuuden seurantaa kansallisten strategiasuunnitelmien kautta. 

Nykyinen tukijärjestelmä perustuu niin sanottuun vihreään arkkitehtuuriin, jossa tuet sidotaan entistä vahvemmin ympäristö- ja ilmastotoimiin. Vihreä arkkitehtuuri muodostuu kolmesta osasta: 

• Ehdollisuus: hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset ovat kaikkien EU:n kokonaan tai osittain rahoittamien tukien saamisen edellytys. 
• Sosiaalinen ehdollisuus 1.1.2025 alkaen: laajentanut ehdollisuuden kattamaan työntekijöiden työehdot ja työturvallisuuden. 
• Ekojärjestelmä: viljelijöille vapaaehtoinen vuosittain haettava pinta-alatuki, jonka tavoitteena on ympäristön, ilmaston ja usein myös eläinten hyvinvoinnin parantaminen. 
• Ympäristökorvaus: monivuotisiin sitoumuksiin perustuva kokonaisuus, jolla kompensoidaan kustannusten nousua ja tuotannon vähenemisestä aiheutuvia tulonmenetyksiä. 

• Perustulotukea hakeneita tiloja oli noin 40 900, mikä oli noin 1 200 tilaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. 
• Ympäristösitoumuksen tehneiden tilojen osuus oli noin 78 %, ja sitoumusten piirissä oli hieman yli 1,8 milj. peltohehtaaria. 
• Talviaikaisen kasvipeitteisyyden ekojärjestelmätukea haki noin 39 500 tilaa yhteensä 1,67 milj. peltohehtaarille. 
• Muita ekojärjestelmätoimenpiteitä (luonnonhoitonurmet, viherlannoitusnurmet ja monimuotoisuuskasvit) koskevia tukia haki noin 24 500 tilaa noin 150 000 peltohehtaarille. 

Viljelijätukien kokonaismäärä (1 718 milj. euroa) säilyy vuonna 2026 edellisvuosien tasolla. Nimellisesti tukitaso on vakaa, mutta tuotantopanosten kallistuminen on heikentänyt tukien reaaliarvoa. Samalla tukimäärällä viljelijät pystyvät hankkimaan aiempaa vähemmän esimerkiksi tuotantopanoksia. 

EU rahoittaa suorat CAP-tulotuet kokonaan, mutta monet muut tukimuodot ovat EU:n ja 

Suomen yhteisrahoitteisia. 

• EU maksaa suorista tuista 100 %  
• luonnonhaittakorvauksesta noin 15 % 
• ympäristö-, luomu- ja eläinten hyvinvointikorvauksista noin 43 % 
• Kokonaisuudessaan EU:n osuus kaikista viljelijätuista on noin 44 % (752 milj. €) ja kansallinen rahoitusosuus 56 % (966 milj. €). Kansallinen osuus sisältää EU-tukien osarahoituksen ja 346 milj. € suuruisen kansallisen tuen. 

EU:n suorat tuet ovat EU:n budjetista kokonaan rahoitettavia viljelijöille maksettavia tukia. Suomessa suoriin tukiin kuuluvat perustulotuki, ekojärjestelmätuki, uudelleenjakotuki, nuorten viljelijöiden tulotuki sekä tuotantoon sidotut tuet. 

Vuonna 2026 EU:n suorien tukien määrä on yhteensä noin 525 milj. euroa.  

Suorien tukien keskeiset osat vuonna 2026: 

• Perustulotuki: 298 milj. €. Tuotannosta irrotettu tuki, joka maksetaan aktiiviviljelijän hallinnassa olevalle tukikelpoiselle peltopinta-alalle. Eriytetään tukialueittain AB- ja C-alueille. 
• Uudelleenjakotuki: 26 milj. €. Lisätuki 50 ensimmäisen hehtaarin perusteella, jonka tavoitteena on siirtää tukea suurilta tiloilta pienille ja keskikokoisille tiloille. 
• Ekojärjestelmätuki: 86 milj. €. Tukea maksetaan talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä sekä luonnonhoitonurmien, viherlannoitusnurmien ja monimuotoisuuskasvien viljelystä. 
• Nuorten viljelijöiden tulotuki: 13 milj. €. Pinta-alaperusteinen tulotuki enintään 40-vuotiaille viljelijöille sinä vuonna, kun perustulotukea haetaan ensimmäistä kertaa. Tuella helpotetaan tilanpidon aloittamisvaihetta. 
• Tuotantosidonnainen tulotuki: 102 milj. €. Suomessa kohdentuu mm. maidolle, naudanlihalle, lammas- ja vuohitaloudelle sekä tärkkelysperunalle ja erikoiskasveille. Tuki kohdennetaan ja tukitasoja eriytetään alueellisesti ja sovitetaan yhteen kansallisen pohjoisen tuen kanssa. 

EU:n ja Suomen osarahoittamissa tukimuodoissa suurin tukisumma kohdistuu luonnonhaittakorvaukseen. Koko Suomi luokitellaan EU:ssa epäsuotuisaksi alueeksi. Lisäksi maaseuturahastosta maksetaan ympäristö- ja luomukorvauksia sekä eläinten hyvinvointikorvausta. 

Tukitasot vuonna 2026: 

• Luonnonhaittakorvaus: 497 milj. €. Kansallinen osuus 421 milj. € ja EU:n 76 milj. €.  
• Ympäristökorvaus ja luonnonmukainen tuotanto: yhteensä 276 milj. €, josta kansallinen osuus 157 milj. € (loput maksaa EU). Toimenpiteet on sovitettu yhteen ekojärjestelmän kanssa, jotta tuet kohdistuvat eri sisältöihin. 
• Eläinten hyvinvointikorvaus: 74 milj. €, josta kansallinen osuus 42 milj. € (loput maksaa EU).

Valtaosa kansallisesta tuesta kohdistuu pohjoiseen tukeen 

Kansallisista varoista kokonaan maksettavat tukimuodot muodostavat kokonaisuuden, jolla pyritään varmistamaan maatalouden toimintaedellytykset eri osissa Suomea ja eri tuotantosuunnissa. Vuonna 2026 kansallista tukea maksetaan yhteensä noin 346 milj. euroa. 

Pohjoinen tuki koostuu: 

• Pohjoinen tuki: 322 milj. €. Tuki koostuu mm. maidon tuotantotuesta, kotieläintukista ja viljelyalatuista; sisältää myös kasvihuonetuotannon tuen sekä puutarhatuotteiden, metsämarjojen ja -sienten varastointituen ja porojen eläinkohtaisen tuen. 
• Etelä-Suomen kansallinen tuki: 16 milj. €. Tuki kohdistuu mm. sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhatuotannolle. 
• Muut kansalliset tuet: 8 milj. €. 

Rakennetukien tavoitteena on kilpailukyvyn kehittäminen ja tuotannon nykyaikaistaminen. Rahoituskaudella 2023–2027 tukea on käytettävissä keskimäärin 136 milj. euroa vuodessa. Käytössä ovat avustus, korkotuki ja valtiontakaus. Vuonna 2025 myönnettyjen maatalouden ja porotalouden rakennetukien summa oli 141 milj. €.  

Maatalouden investointituilla pyritään edistämään yrityskoon kasvua ja siten alentamaan tuotantokustannuksia. Tukea maksetaan energiainvestointien lisäksi myös ympäristön tilaa, kestäviä tuotantotapoja, eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistäviin investointeihin. Suurin yksittäinen kohde oli lypsykarjatalouden investoinnit: 165 kohdetta ja 34,4 milj. € tukea. Tuettujen energiainvestointien kohteiden määrä laski yli 600 kohteesta (2024) reiluun 200 kohteeseen (2025) ja tukisumma 29,3 milj. eurosta 8,4 milj. euroon. Tukisumman pienenemistä selittää esimerkiksi se, että aurinkopaneeli-investointeja on jo toteutettu monilla suurimmilla tiloilla. 

Rakennetuki ja korkotukilainat: 

• Myönnettyjen investointitukien määrä kasvoi noin 119 milj. eurosta (2024) 127 milj. euroon (2025). 
• Vuonna 2025 myönnettiin lisäksi 144 milj. € korkotukilainoja. 
• Korkotukilainojen maksamatta oleva pääoma oli vuoden 2024 lopussa noin 1,22 mrd. €. Korkotukimenot olivat vuoden 2024 tilinpäätöksessä 36,4 milj. €. 

Nuoren viljelijän aloitustuen tavoitteena on parantaa nuorten viljelijöiden taloudellista asemaa ja saada alalle uusia yrittäjiä. Nuoria tuetaan myös korotetulla investointiavustuksella enintään seitsemän vuotta tilanpidon aloittamisesta. 

• Vuonna 2025 aloitustukea sai 346 maatalous- ja 7 porotalousyrittäjää 
• Yhteensä aloitustukea myönnettiin 13,9 milj. € 

Aloittajien määrä oli hieman suurempi kuin vuonna 2024 (288 yrittäjää). Porotaloudessa aloittajia oli 8 vuonna 2024. Alle 40-vuotiaiden viljelijöiden osuus kaikista maatalousyrittäjistä oli vuonna 2025 noin 13 %. Osuus on pudonnut muutamia prosentteja 10 vuoden aikana. 

Päätoimisilla kotieläintilojen yrittäjillä on oikeus 26 lomapäivään vuodessa. Lomitusjärjestelmä varmistaa tuotannon jatkuvuuden myös poissaolojen aikana (sekä yrittäjän loman aikana että sijaisavun esimerkiksi sairauden tai tapaturman johdosta). 

Vuonna 2025 lomituspalveluihin käytettiin noin 116 milj. euroa. Menot ovat pienentyneet kotieläintilamäärän laskiessa. 

CAP:n toimeenpano on siirtynyt vakiintuneeseen vaiheeseen, eikä tukijärjestelmään tehty merkittäviä muutoksia vuonna 2026. Valtaosa tuista on osarahoitteisia, joissa EU-rahoituksen edellytyksenä on kansallisen osarahoituksen maksaminen. Uusi toimeenpanomalli korostaa jäsenmaiden vastuuta ja tuloksellisuuden seurantaa. Vuonna 2025 käyttöön tullut sosiaalinen ehdollisuus on laajentanut tukien ehtoja koskemaan myös työehtoja ja työturvallisuutta.