Lihamarkkinat 2026

Suomen lihamarkkinoilla jatkuu siirtymä naudanlihasta sian- ja siipikarjanlihaan. Naudanlihan kulutus ja tuotanto supistuvat edelleen, samalla kun sianlihan kysyntä elpyy ja siipikarjanlihan kulutus kasvaa. Kokonaiskulutus pysyy 2020-luvun keskiarvon tuntumassa, ja omavaraisuus vahvistuu hieman vuonna 2026. 

• Lihan kokonaiskulutus vakiintunut 2020-luvulla 78–79 kg/henkilö tasolle; vuonna 2026 ennuste on 78,5 kg/henkilö.  
• Lihan omavaraisuusaste nousee vuonna 2026 yhden prosenttiyksikön ja on noin 94,5 %. 
• Naudanlihan kulutus ennustetaan painuvan vuonna 2026 alle 16 kg/henkilö ja tuotanto alle 79 milj. kiloon. 
• Naudanlihan tuotanto supistuu vuosien 2025–2026 aikana yli 9 %. 
• Sianlihan kulutus kääntyi kasvuun vuonna 2025 ja on vuonna 2026 ennusteen mukaan 28,2 kg/henkilö (paluu vuoden 2023 tasolle). Omavaraisuusaste yli 100 %.  
• Siipikarjanlihan kulutus kasvaa vuonna 2026 ennusteiden mukaan 2,2 % ja on 31,6 kg/henkilö. 
• Siipikarjanlihan omavaraisuusaste arvioidaan kasvavan 91 %:iin vuonna 2026 (2024: 86 %). 

Lihan kokonaiskulutukseen vaikuttavat erityisesti naudan-, sian- ja siipikarjanlihan vastakkaiset trendit. Lihan ja lihatuotteiden hintojen muutokset kohdistuvat voimakkaimmin naudanlihaan, joka on lihalajeista kallein. 

Naudanlihan kulutuksen ennustetaan jatkavan laskuaan. Vuonna 2025 kuluttajahinnan hidas nousu heikensi kysyntää, ja sama kehitys arvioidaan jatkuvan vuonna 2026. Ajoittaisia tarjonnan puutteita on korvattu mieluummin muilla lihalajeilla kuin tuontinaudanlihalla. Ennusteen mukaan kulutus laskee vuonna 2026 alle 16 kiloon henkeä kohden, mikä merkitsee noin 10 prosentin pudotusta kahdessa vuodessa. 

Sianlihan kulutus kääntyi kasvuun 15 vuoden laskun jälkeen vuonna 2025. Vuonna 2026 kasvun arvioidaan jatkuvan. Kulutusta tukevat sianlihan edullisuus suhteessa naudanlihaan sekä helppo korvattavuus jauhelihasekoituksissa. Vuodelle 2026 ennustettu kulutus 28,2 kg/henkilö palauttaa kulutuksen vuoden 2023 tasolle. 

Siipikarjanlihan kulutus kasvaa edelleen. Vuonna 2026 kulutuksen arvioidaan olevan 31,6 kg/henkilö, mikä vastaa 2,2 % kasvua edellisvuoteen verrattuna. 

Lihan kokonaiskysynnän lasku, joka alkoi 2010-luvun lopulla, näyttää pysähtyneen. Henkeä kohden laskettu kokonaiskulutus on 2020-luvulla vakiintunut 78–79 kilon välille. Vuoden 2026 ennuste on 78,5 kg/henkilö, mikä vastaa täsmällisesti 2020-luvun keskiarvoa. 

Pidemmällä aikavälillä lihan kokonaiskysynnän odotetaan laskevan, mutta 2020 luvun alkupuoliskon kehitys osoittaa, kuinka hitaasti muutos etenee. On myös hyvä huomata, että Suomen kulutustilastot sisältävät luullista ja kypsentämätöntä lihaa. Kypsennetyn ja luuttoman lihan kulutus on 40–50 % pienempää. Tämä on tärkeää huomioida ravitsemusvertailuissa ja lautasmalleja laadittaessa. 

Naudanlihan tarjonta- ja kysyntätilanne on nostanut Euroopan tuottajahintoja vuodesta 2024 alkaen. Suomessa tuottajahinnat alkoivat seurata kehitystä pitkällä viiveellä. EU:n keskihinta erkaantui Suomen hinnasta vuoden 2024 alussa ja on pysynyt korkeampana sen jälkeen. Pitkäaikainen vinouma on poikkeuksellinen naudanlihan tuottajahintojen kehityksessä. 

Pitkän aikavälin tavarantoimitussopimukset lihateollisuuden ja vähittäiskaupan välillä ovat pitäneet kuluttajahintojen kehityksen maltillisena ja samalla estäneet tuottajahintojen nousua. Kuluttajahinnat lähtivät hitaaseen nousuun vasta kesällä 2025, ja niiden vanavedessä myös tuottajahinnat alkoivat nousta. Suomalainen hintakehitys on kuitenkin laahannut EU:n hintakehitystä noin 8–12 kuukautta perässä.

Naudanlihan tuotannon laskun ennustetaan jatkuvan vuonna 2026. Tuotanto supistuu vuosien 2025–2026 aikana yhteensä yli 9 %. Naudanlihatiloilla kasvatettavat vasikat ovat olleet yli 80-prosenttisesti peräisin lypsytiloilta. Lypsylehmien määrän pitkään jatkunut lasku on heikentänyt kasvatus- ja teuraseläinten tarjontaa. 

Kasvatusvasikoiden puutetta eivät ole pystyneet tasapainottamaan emolehmätuotannon kasvu eikä teuraseläinten keskipainon kasvu. 

Lihataseissa näkyvät kahden vuoden rakenteelliset muutokset  

Naudanlihan taseessa sekä kysyntä että tarjonta ovat jyrkässä laskussa. Aiemmin 85–90 miljoonan kilon välillä vaihdellut tuotanto painuu ennusteiden mukaan alle 79 miljoonaan kiloon vuonna 2026, ja kokonaiskysyntä laskee alle 90 miljoonan kilon.  

Sianlihan kysyntä elpyy naudanlihan kustannuksella ja yltää 159 miljoonaan kiloon. Tuotannon arvioidaan kasvavan hieman vuonna 2026, ja omavaraisuuden säilyvän yli 100 prosentissa. Viennin odotetaan pysyvän edellisvuosien tasolla, eikä ulkomaankauppaan ennakoida merkittäviä muutoksia vuonna 2026.

Siipikarjanlihan kulutus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 3,5 % vuodessa. Kotimainen tuotanto ei ole pysynyt kysynnän vauhdissa, minkä vuoksi tuonti on kasvattanut osuuttaan erityisesti jalostetuissa tuotteissa, valmisruoissa ja ruokapalveluissa.  
 
Vähittäiskaupan tuoretuotteissa kotimaisen broilerinlihan asema on kuitenkin säilynyt vahvana. Vuodelle 2026 on odotettavissa reipasta kasvua myös kotimaisessa tuotannossa. 

Sianlihan omavaraisuusasteen arvioidaan pysyvän vakaana, yli 100 % tasolla myös vuonna 2026. Naudanlihan omavaraisuus paranee hieman, koska kulutuksen lasku on todennäköisesti tuotannon vähenemistä nopeampaa. 

Siipikarjanlihan omavaraisuus heikkeni 2020-luvun alussa, kun tuonnilla katettiin kasvava osuus kysynnän lisäyksestä. Vuonna 2024 omavaraisuusaste oli pohjalukemissa 86 %, ja sen arvioidaan nousevan 91 %:iin vuonna 2026. Kaikista lihalajeista laskettu omavaraisuusaste kasvaa vuonna 2026 yhden prosenttiyksikön ja nousee 94,5 %:iin.