Elintarvikkeiden ulkomaankauppa 2026

Elintarvikkeiden vienti ja tuonti kasvoivat vuonna 2025, mutta kauppataseen alijäämä syveni edelleen. Vaikka vienti lisääntyi prosentuaalisesti tuontia nopeammin, tuonnin suurempi euromäärä piti alijäämän kasvussa.  

Tässä tarkastelussa ulkomaankauppaa kuvataan kahdella tasolla: sekä laajalla CN01–24-luokituksella että oikaistuna* elintarvikekauppana, jossa varsinaiseen ruokaketjuun kuulumattomat tuoteryhmät ja Norjan lohen kauttakulkuvienti on poistettu luvuista. Oikaisu pienentää ulkomaankaupan euromääräisiä arvoja, mutta ei muuta kehityksen suuntaa. Voit lukea lisää oikaistusta elintarvikekaupasta sivun alaosasta. 

CN01–24  

• Tuonti: 7 194 milj. €. 
• Vienti: 2 405 milj. €. 
• Kauppatase: −4 789 milj. €. 

Oikaistu elintarvikekauppa: 

• Tuonti: 6 400 milj. € (+4,7 %). 
• Vienti: 2 179 milj. € (kasvua yli 6 %). 
• Kauppatase: −4 221 milj. € (alijäämä kasvoi). 

Oikaistu alijäämä oli runsaat 0,5 mrd. € pienempi kuin CN01–24-luokituksella mitattu alijäämä.  

Kasvi- ja eläinperäisten tuotteiden (CN01–24) kauppatase on ollut alijäämäinen jo yli kahden vuosikymmenen ajan, ja alijäämä on kasvanut melko tasaisesti. Taustalla on erityisesti hedelmien, vihannesten, raakakahvin ja alkoholijuomien tuonti sekä juustojen ja vilja- ja leipomotuotteiden tuonti. 

Viime vuosina kilpailu on kiristynyt myös tuoteryhmissä, joissa Suomella on omaa merkittävää tuotantoa, erityisesti liha-, maito- ja kalatuotteissa. 

Oikaistu elintarvikkeiden kauppatase on selvästi pienempi, mutta kehityssuunta on sama. 2020-luvun alussa alijäämä näytti vakiintuneen noin 3 mrd. euroon, mutta vuoden 2022 hintojen nousun jälkeen se kasvoi noin 4 mrd. euroon. Vuonna 2025 alijäämä syveni edelleen 4 221 milj. euroon.

Oikaistu tarkastelu pienentää erityisesti tuonnin arvoa. Kun ei-elintarvikkeet poistetaan, elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden tuonti oli 6 400 milj. € vuonna 2025, kun CN01–24-tuonti oli 7 194 milj. €. Oikaistu tuonti kasvoi edellisvuodesta lähes 4,7 %. 

Viennissä oikaisun vaikutus liittyy ennen kaikkea Norjan lohen kauttakulkuun. Oikaistu elintarvikevienti oli 2 179 milj. € vuonna 2025, kun CN01–24-vienti oli 2 405 milj. €. Oikaistu vienti kasvoi yli 6 % edellisvuodesta. 

CN01–24-luokituksella tarkasteltuna eniten tuontia tulee Alankomaista, mutta oikaistussa elintarviketarkastelussa Saksa on ollut jo usean vuoden ajan tärkein alkuperämaa. Ruotsi on vakiinnuttanut asemansa kolmanneksi suurimpana alkuperämaana. 

Oikaisu vaikuttaa erityisesti Alankomaiden ja Norjan lukuihin. Alankomaiden kohdalla kyse on muun muassa leikkokukista, kukkien sipuleista ja teollisista kasviöljyistä, Norjan kohdalla lohen kauttakulusta. Vuonna 2025 molempien maiden oikaistu elintarviketuonti oli noin 180 milj. € CN01–24-lukuja pienempi. 

Suomen elintarviketuonnin suurimmat tuoteryhmät vuonna 2025 olivat: 

• Vilja- ja leipomotuotteet (675 milj. €) 
• Juomat (672 milj. €) 
• Hedelmät (535 milj. €) 
• Erinäiset elintarvikevalmisteet (533 milj. €) 
• Kahvi, tee ja mausteet (462 milj. €) 
• Juustot (365 milj. €) 
• Makeiset (347 milj. €) 
• Kasvikset (323 milj. €) 
• Kalat (270 milj. €) 

Elintarvikeviennin maantieteellinen rakenne on viime vuosina ollut melko vakaa, mutta Venäjän osuus on pienentynyt voimakkaasti. Vuonna 2013 Venäjälle vietiin elintarvikkeita 442 milj. eurolla, kun vuonna 2025 vienti oli enää 4 milj. euroa. Osuus kokonaisviennistä laski 28 %:sta alle 0,2 %:iin. 

Myös Kiinan merkitys on pienentynyt 2020-luvun alun huipun jälkeen. Kiina ehti nousta toiseksi tärkeimmäksi kohdemaaksi, mutta oli vuonna 2025 vasta yhdeksännellä sijalla. Taustalla on ennen kaikkea sianlihan viennin supistuminen. 

Naapurimaiden osuus kattoi perinteisesti yli puolet Suomen elintarvikeviennistä, mutta Venäjän viennin romahduksen myötä osuus on pienentynyt. Vuonna 2025 niiden yhteenlaskettu osuus oli vajaat 41 %.

Elintarvikeviennin merkittävin yksittäinen tuoteryhmä on meijerituotteet. Viennin arvo laski jyrkästi vuoden 2013 huipputasosta ja oli vuonna 2016 alimmillaan 346 milj. €, mutta on sittemmin kasvanut. Vuonna 2025 meijerituotteita vietiin 536 milj. € arvosta. 

Meijeriteollisuus on ainoa elintarvikesektori, jonka kauppatase on pysynyt ylijäämäisenä koko EU-jäsenyyden ajan. Vuonna 2025 meijerituotteiden ylijäämä kasvoi 68 milj. eurosta 89 milj. euroon erityisesti voin viennin lisääntymisen ansiosta. 

Viennin rakenne on muuttunut Venäjän markkinoiden sulkeutumisen jälkeen: juustojen osuus on pienentynyt ja voin sekä maitojauheen osuus kasvanut, mikä on heikentänyt viennin arvoa. Vuosien 2013 ja 2025 välillä juustojen osuus meijeriviennistä laski 32 %:sta 8 %:iin, samalla kun voin ja maitojauheen osuus kasvoi 32 %:sta 64 %:iin. 

Vuonna 2025 merkittävimpiä vientituoteryhmiä meijerituotteiden lisäksi olivat: 

• Juomat (270 milj. €) 
• Makeiset (181 milj. €) 
• Liha (162 milj. €) 
• Erinäiset elintarvikkeet (162 milj. €) 
• Viljat (117 milj. €) 

Lisätietoja: Csaba Jansik ja Irene Rosokivi