Peltolude

Peltolude (Lygus rugulipennis) on litteä, soikea 4,7-5,7 mm pitkä, nopeasti liikkuva hyönteinen. Sen yleisväritys vaihtelee kellanharmaasta punertavaan. Siipien karvapeite on tiheä, minkä vuoksi laji vaikuttaa himmeältä. Etuselän kohoumat ovat osittain mustat tai niiden takana on mustat pisteet. Siivissä on usein pitkittäiskuvioiksi ryhmittyneitä ruskeita läiskiä. Jalat ovat kellertävät tai ruskeat, reisissä on kaksi tai kolme tummaa poikkijuovaa.

Peltoluteet talvehtivat aikuisena metsäkarikkeessa erityisesti kuivilla harjuilla, mistä ne siirtyvät viljelymaille toukokuussa ilmojen lämmettyä. Ludeongelmia esiintyy tyypillisesti suojaisilla ja lämpimillä peltolohkoilla. Peltoluteen muninta alkaa touko-kesäkuun vaihteessa. Kuukauden mittaisen munintajakson aikana naaras munii noin 70 munaa. Aikuista muistuttavat, siivettömät toukat kuoriutuvat noin kolmen viikon kuluttua muninnasta. Kehitys munasta aikuiseksi kestää kokonaisuudessaan noin kaksi kuukautta. Peltoluteella on tavallisesti yksi sukupolvi vuodessa.

Peltolude imee taimien kasvupisteestä solunestettä ja erittää samalla kasveille myrkyllistä sylkeä.  Porkkanan sirkkataimet voivat kuolla vioitukseen. Myöhemmin tapahtuva kasvupisteen vioittuminen johtaa moninaattisuuteen. Peltolude on erittäin moniruokainen laji; sen on havaittu käyttävän ravinnokseen yli 400 kasvilajia. Se vioittaa porkkanan lisäksi mm. kaalikasveja, sokeri- ja punajuurikasta, salaattia ja kurkkua. Kaali- ja juurikaspelloilla vioittuneiden kasvien ruusukemainen kasvu tai monikeräisyys on helpommin havaittava kuin vioitus porkkanapeloilla.

Luteiden liikkumista lohkoilla voidaan tarkkailla liimapyydysten avulla, mutta peltoluteet pystyvät kävelemään pois liima-ansoista, jos eivät jää siivistään kiinni. Kasvustosta tarkkailu on kuitenkin luotettavin havainnointimenetelmä. Luteet liikkuvat pellolla koko kesän ajan, mutta vain nuoret taimet ovat alttiita vioituksille. Luteet saattavat vioittaa taimia jo taimikasvatustilassa, joten niiden tarkkailu on aloitettava jo kasvihuoneessa.

Luteiden kemialliseen torjuntaan on mahdollista käyttää pyretroideja.  Tarkista kulloinkin tarkoitukseen hyväksytyt valmisteet ja niiden käyttöohjeet Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä. Kemiallinen torjunta voi olla hankalaa, koska luteet lentävät häirittäessä (esim. traktorilla liikuttaessa) helposti pois pellolta. Harso- tai verkkokate estää vioituksen, mikäli se levitetään heti istutuksen tai kylvön jälkeen ja kiinnitetään tiiviisti reunoilta. Taimien kasteleminen usein istutuksen jälkeen vähentää luteiden liikkumista lohkolla. Rikkakasveista peltoluteet suosivat ravintonaan meheviä kasveja kuten saunakukkaa, vesiheinää ja savikkaa, joten porkkanapelolla näistä lajeista saattaa olla hyötyä luteen vaihtoehtoisina ravintokasveina, kun porkkana on pientä.