Lanttusääski

Lanttusääski (Contarinia nasturtii) on pieni, 1,5-2 mm pitkä, vaaleanruskea sääski. Aikuista on vaikea erottaa muista lähisukuisista sääskilajeista, mutta sille on olemassa feromonipyydys. Vioituksen aiheuttavat toukat, jotka syövät ryhmässä kärkikasvupisteen tuntumassa. Syönnin seurauksena kehittyvät uudet lehdet ovat epämuodostuneita, paksuuntuneita ja vääntyneitä, tai kärkikasvupiste on voinut tuhoutua kokonaan, jolloin tulee ns. sokeita taimia eli kerää ei muodostu ollenkaan. Täysikokoisina toukat ovat 3-4 mm pitkiä, ja väriltään keltaisia.

Lanttusääski on kotoperäinen laji Euroopassa, ja on epäilty, että sitä voisi tulla meille tuontitaimien taimipaakuissa koteloina. Kanadalaisten tietojen mukaan lanttusääskien ensimmäisen sukupolven aikuisten kuoriutumishuippu ajoittuu kesäkuun loppupuolelle lämpösummilla 344-731 laskettuna 7.2 asteen pohjalämpötilasta. Naaraat munivat lyhyen (1-4 pv)  elämänsä aikana noin 100 munaa rykelmiin kasvupisteiden lähelle, missä toukat kehittyvät. Toukat kuoriutuvat 3 päivässä ja kehittyvät täysikokoisiksi 7-21 päivässä.  Ne koteloituvat pintamaahan, kun kosteus on 90-100% siis käytännössä sateen tai sadetuksen jälkeen. Aikuinen kuoriutuu 7-14 vrk kuluttua. Kanadassa lanttusääskellä voi olla 3-4 osittain päällekkäistä sukupolvea kasvukaudessa. Tuhoja on esiintynyt lehti-, kukka-, parsa-, ruusu- ja kiinakaaleilla. Kanadassa saastunnat olivat tavallisempi myöhäisillä istutuksilla kuin aikaisilla. Kukka- ja parsakaali olivat alttiimpia kuin puna tai valkokaali. Mahdollista lanttusääkin esiintymistä Suomessa tutkitaan feromonipyydyksin kasvukauden 2020 aikana.

Tarkkailu tehdään feromonipyydyksellä, jolla pyydystää tämän lajin koiraita. Feromoni ansoja sijoitetaan 3-4 kpl lohkolle vähintään 50 m välein. Jos toukkia epäillään esiintyvän kasvupisteessä, kasvinosa suljetaan muovipussiin ja jätettään auringonpaisteeseen. Kuumuus ajaa toukat ulos kasvupisteestä ja ne on mahdollista havaita mustan pahvin päältä. Jos kasvupiste on tuhoutunut peltoluteen syönnin vaikutuksesta, siellä ei ole toukkia. Lanttusääsken vioitus saattaa muistuttaa molybdeenin puutetta, herbisidivioitusta, tai kuumuusstressin tai hallan aiheuttamaa vauriota.

Viljelykierto on oleellinen torjunnassa. Osa koteloista voi talvehtia toisen kerran, joten viljelykierrossa pitää olla vähintään kahden vuoden tauko ristikukkaisten kasvien viljelyssä. Aikuinen sääski on pienikokoinen ja hento, joten se pystyy lentämään vain noin 300 m. Uuden lohkon sijoittaminen vähintään kilometrin päähän edellisistä kaalikasvilohkoista, mukaan lukien rypsi- ja rapsilohkot, vähentää lanttusääskikantoja tehokkaasti.