Juovakirpat

Kuvaus

Kaalikasveilla ja kevätöljykasveilla esiintyy kahta lajia keltajuovaisia, pari milliä pitkiä  kirppakuoriaisia (Phyllotreta), joista aaltojuovakirppa (P. undulata) on ollut mutkajuovakirppaa (P.striolata) yleisempi. Aaltojuovakirpan peitinsiivissä olevat keltaiset pitkittäisjuovat ovat keskeltä kaventuneet. Mutkajuovakirpan keltaiset juovat ovat keskeltä hyvin kapeat.

Aikuiset kirpat nakertavat reikiä pieniin taimiin ja pahimmassa tapauksessa kasvi kuolee. Jos kirppoja on erittäin paljon ja taimettuminen ja alkukehitys hidasta, tuhot voivat olla niin pahoja, että kylvö joudutaan uusimaan.

Kirpoilla on Suomessa yksi sukupolvi vuodessa. Ne talvehtivat aikuisina mm. pientareilla ja ojien varsilla. Kirpat voivat talvehtia myös kasvijätteessä pellolla. Keväällä kirpat lähtevät lentoon heti kun lämpötila kohoaa yli 15˚C ja siirtyvät taimettumassa oleviin kaali- ja öljykasveihin. Kirpat munivat maahan lähelle isäntäkasvia, jota toukka käyttää ravinnokseen.

Tarkkailu aloitetaan keväällä pian kylvön jälkeen, viimeistään kasvuston taimettuessa. Kirpat ovat aktiivisimmillaan lämpimällä säällä. Torjuntakynnys keväällä on 1 kirppa/sirkkataimi tai yli 10 % sirkkalehtien pinta-alasta syöty, ja taimien kasvu muuten hidasta.

Torjuntaan rekisteröidyt valmisteet ja niiden varoajat kannattaa tarkistaa kasvinsuojeluainerekisteristä. Torjunnassa on huomioitava tarkoin valmisteiden käyttörajoitukset ja mehiläisvaroitukset.