Iso- ja pikkukaalikärpänen
Tällä sivulla
Kuvaus
Aikuiset kaalikärpäset (Delia radicum) (ovat harmaita, mustajalkaisia, tavallista huonekärpästä muistuttava hyönteisiä. Aikuiset syövät vain kukkien siitepölyä ja mettä eivätkä aiheuta vioituksia. Lajit muistuttavat ulkonäöltään ja elintavoiltaan toisiaan. Tärkeimmät erot ovat kuoriutumisen ja tuhojen esiintymisen ajankohdissa. Pikkukaalikärpäsaikuisia (D. floralis) alkaa kuoriutua talvehtineista koteloista toukokuun puolivälin ja kesäkuun alun välillä.
Kaalikärpästen valkoiset, jalattomat toukat vahingoittavat ristikukkaisten kasvien juuria, varren maanalaista osaa ja toisinaan myös maanpäällisiä kasvinosia. Toukat raastavat juuren pintaa mustilla suukoukuilla ja saattavat kaivautua myös juuren sisään. Juurten vioituttua kasvin vedenottokyky heikkenee. Aurinkoisina päivinä kasvin nestejännitys heikkenee ja vähitellen vanhimmat lehdet punertuvat. Toukat voivat kaivautua myös kerien sisälle, jolloin koko kasvi pilaantuu.
Esiintyminen
Pikkukaalikärpäsellä on kaksi sukupolvea kasvukaudessa, isokaalikärpäsellä tavallisesti yksi, joskus kaksi. Pikkukaalikärpäsen terävät ja melko lyhyet munintahuiput osuvat kesä- ja elokuun alkupuolelle. Isokaalikärpänen kuoriutuu Etelä-Suomessa kesäkuun loppupuolella ja munii noin kuukauden ajan suunnilleen juhannuksesta lähtien.
Naaraat alkavat munia 8-11 päivän kuluttua kuoriutumisesta. Naaras laskee munansa yksitellen tai ryhmiin alle kolmen sentin etäisyydelle kasvin tyvestä. Naaras munii noin 100 munaa. Munat ovat valkeita, pitkulaisia ja noin millin mittaisia. Munan toisessa kyljessä on selvä ura, ja muualta pinta on heikosti pitkittäisuurteinen. Munavaiheen pituus, 2-14 päivää, riippuu voimakkaasti lämpötilasta.
Kuoriuduttuaan toukka kaivautuu isäntäkasvin juuriin. Karkeilla maalajeilla toukkien pääsy juuriin on nopeampaa ja varmempaa kuin savimailla. Tämän vuoksi tuhot ovat pahemmat hietamailla kuin savimailla. Vioitusajankohta vaikuttaa tuhojen ankaruuteen. Nuoret taimet kärsivät toukista pahemmin kuin vanhemmat kasvit. Mitä voimakkaampaa juurten kasvu on, sitä pienemmiksi tuhot jäävät. Kuivina kesinä kaalikärpästuhot ovat ankarimmat, sateisina kesinä taas pienimmät, koska kasvin on helppo saada vettä pienemmälläkin juuristolla.
Tarkkailu
Lämpösummaan perustuva lentoennuste on saatavissa pikkukaalikärpäsille Luken Maatalousinfo-palvelussa. Isokaalikärpänen lentää pikkukaalikärpäsen lentohuippujen välillä, mutta sitä ei esiinny kaikkialla Suomessa. Varmin vaihtoehto tarkkailuun on kaalikärpäsen munien laskenta viljelmillä. Munanäytteet otetaan maasta kasvien tyveltä ja kaadetaan veteen, jolloin munat kelluvat pinnalla. Isäntäkasvin haihtuviin yhdisteisiin perustuva ansa on saatavissa, ja sen pitäisi toimia molemmille lajeille. Ansatyyppiä testataan viljelmillä vuonna 2020.
Torjunta
Kyntö nostaa maassa talvehtivia kärpäsen koteloita maan pinnalle, joten se tehostaa pakkasen vaikutusta. Englantilaisissa tutkimuksissa syyskynnön jälkeen elävien kaalikärpäskoteloiden määrä väheni 75 % ja kevätkynnön jälkeen 40 %. Uuden lohkon sijoittaminen vähintään kilometrin päähän edellisestä vähentää kaalikärpäsiä. Ristikukkaislajien ja -lajikkeiden välillä on eroja houkuttelevuudessa. On huomattavaa, että myös ristikukkaiset öljykasvit ja saneerauskasvit ovat kaalikärpästen isäntiä, joten niitä ei pidä viljellä kaalien kanssa samassa viljelykierrossa. Kaalikärpästen kemialliseen torjuntaan on hyväksytty pyretroidivalmisteita. Torjuntaan rekisteröidyt valmisteet ja niiden varoajat kannattaa tarkistaa kasvinsuojeluainerekisteristä.
Luontaiset viholliset
Lyhytsiipisiin kuuluvat kovakuoriaiset Aleochara bilineata ja A. bipustulata ovat kaalikärpästen luontaisia vihollisia. Aikuiset lyhytsiipiset syövät kärpästen munia ja toukkia ja niiden toukat loisivat Delia-lajien koteloissa. A. bilineata talvehtii toukkavaiheessa Delia-suvun kärpästen koteloissa ja se kuoriutuu sään lämmetessä. Sen aktiivisuus ajoittuu pikkukaalikärpäsen koteloitumiseen. Aleochara bipustulata talvehtii aikuisena ja alkaa liikehtiä heti keväällä, kun pikkukaalikärpänen munii. Se on puolestaan liian aikainen pikkukaalikärpäsen koteloloiseksi. Loispistiäisistä Trybliographa rapae -laji loisii kaali- ja sipulikärpäsen koteloissa.