Juolavehnä

Ensin maanpinnalle ilmestyy itutuppi, josta kapeat lehdet kasvavat.  Lehtituppi on usein karvainen. Uusia versoja syntyy voimakkaasti kasvavasta suikertavasta ja haaraisesta juurakosta. Lehden korvakkeet ovat pitkät. Monivuotisen kasvin korkeus on 30 – 100 cm. Juolavehnää esiintyy kaikilla viljelykasveilla ja maalajeilla, mutta se leviää nopeimmin kevyillä hieta- ja multamailla.

Monivuotinen juolavehnä (Elymus repens, Elytrigia repens) on peltojen yleisin heinämäinen rikkakasvi. Juolavehnä lisääntyy erityisesti kasvullisesti juurakkonsa avulla, mutta myös siemenlevintää tapahtuu. Juolavehnä on lisääntynyt viljelyn yksipuolistuessa, vaikka sen torjuntaan käytetään paljon voimavaroja. Uusimman rikkakasvikartoituksen aikaan (2020–2022) suorakylvetyillä pelloilla oli muokattuja peltoja vähemmän juolavehnää.

Juolavehnä haittaa kaikkien kasvien kasvua. Se kasvaa maan ollessa sula ja lisääntyy etenkin kosteina kesinä ja syksyinä. Paras mekaanisen torjunnan hetki on kasvin kompensaatiopiste 2–3 lehtiasteella, kun uudet juurakon osat ovat aloittaneet pituuskasvunsa. Lisätietoa mekaanisesta torjunnasta löytyy Juolavehnä hallintaan mekaanisin menetelmin -tietokortista.

Parhaiten juolavehnän saa torjutuksi kesannosta kemiallisesti glyfosaatilla tai mekaanisesti toistuvilla muokkauksilla. Nurmen päättäminen on yksi mahdollinen torjuntahetki. Glyfosaatilla juolavehnää voidaan torjua myös sadonkorjuun jälkeisellä sänkikäsittelyllä ja ennen kevätkylvöä tehtävällä käsittelyllä. Erityisesti leveälehtisillä viljelykasveilla on käytettävissä myös ns. valikoivia juolavehnäherbisidejä, joilla juolavehnää voi torjua viljelykasvustosta. Eri viljelykasveille soveltuvat valmisteet ja niiden käyttöohjeet voi tarkistaa kasvinsuojeluainerekisteristä.