Perunarutto
Kuvaus
Perunaruttoa ( Phytophthora infestans) voi esiintyä perunan lehdissä, varsissa, lehtiruodeissa, marjoissa ja mukuloissa. Taudin alkuvaiheessa perunan lehdyköihin muodostuu pieniä ruskeita, tähtimäisiä kuolioita, jotka laajenevat nopeasti mustanruskeiksi, pyöreähköiksi laikuiksi. Laikkujen reunamilla lehdykän alapinnalla kasvaa hentoa, vaaleata homekasvustoa, joka näkyy parhaiten aamukasteen aikaan. Harmaahome aiheuttaa joskus lehtiin samanlaisia kuoliolaikkuja kuin rutto, mutta niissä kasvava home on ruskehtavaa ja pölyävää. Lehtiruodeissa, varsissa tai latvuksisaa tauti havaitaan tummanruskeina kuolioina. Tartunnan saaneissa mukuloissa näkyy aluksi ruskeita kuolioalueita, jotka taudin edetessä painuvat kuopalle. Halkaistussa mukulassa sairastunut malto on ruosteenruskeaa, kuivaa ja vioittuneen ja terveen mallon rajapinta on hyvin epäselvä.
Elinkierto
Perunarutto talvehtii rihmastona talven yli varastossa tai pellossa säilyneissä mukuloissa. Perunarutto voi säilyä talven yli myös maassa tai kasvijätteessä olevien, suvullisesti syntyneiden munaitiöiden avulla. Munaitiöt voivat säilyä maassa tartutuskykyisinä useita vuosia. Maasta munaitiöt voivat tartuttaa maata koskettavia perunan alalehtiä tai levitä sateen roiskiman mullan mukana ylemmäs kasviin.
Torjunta
Tavanomaisessa perunan ammattiviljelyssä rutontorjunta perustuu ajoissa aloitettuun ja oikein ajoitettuun kemiallisten rutontorjunta-aineiden käyttöön. Perunaruton torjunta on aloitettava, ennen kuin kasvustossa näkyy yhtäkään ruttopesäkettä tai laikkua. Ruton ilmaantumista voidaan tarkkailla perunakasvustoissa, joita ei käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Ammattiviljelyksillä torjuntaruiskutukset on aloitettava viimeistään silloin, kun ruttoa löytyy lähialueen perunapalstoilta. Viime vuosina ensimmäiset ruttolöydökset on tehty kesä-heinäkuun taitteessa. Kasvustot tulisi pitää vapaina rutosta perunannostoon asti, jolloin estetään tautia ylläpitävien munaitiöiden kertyminen peltoon.
