Perunarupi ja pohjanrupi

Perunarupea aiheuttavat useat Streptomyces-sädebakteerit. Suomessa aiheuttajia ovat tavallinen rupibakteeri ja eurooppalainen rupibakteeri (Streptomyces scabies, S. europaeiscabiei) sekä pohjanrupibakteeri (S. turgidiscabies). Rupioireet vaihtelevat lievästä pinta- ja kohoruvesta syvälle maltoon ulottuvaan syvärupeen. Lisäksi voi esiintyä verkkorupea, jonka aiheuttajaa Suomessa ei tunneta. Oireiden perusteella ruvenaiheuttajia ei pysty erottamaan toisistaan.

Perunarupea aiheuttavat sädebakteerit kuuluvat peltomaiden luontaiseen pieneliöstöön ja säilyvät peltomaassa ilman perunaakin. Niiden määrä lisääntyy, jos perunaa viljellään usein samalla lohkolla.  Rupibakteeritartunta tapahtuu pääasiasiassa peltomaasta, joskin rupibakteerit voivat levitä myös siemenperunan mukana mukulan pinnalla olevassa mullassa tai rupilaikuissa. Siemenperunan mukana tapahtuvalla leviämisellä on merkitystä erityisesti rupibakteerilajien- ja kantojen kulkeutumisessa uusille alueille.

Rupibakteerit viihtyvät lämpimässä, kuivassa ja ilmavassa maassa. Rupea voidaan torjua sadettamalla perunaa mukulanmuodostuksen aikana. Sadetus tulee aloittaa heti mukulanmuodostuksen alkuvaiheessa. Myös maan alhainen pH (< 5,5) hidastaa rupibakteerien kasvua.

Perunalajikkeet vaihtelevat ruvenkestävyydeltään, mutta täysin ruvenkestäviä lajikkeita ei ole. Ruvenarat lajikkeet eivät sovellu lohkoille, joilla rupi on aiheuttanut ongelmia aiemmin tai joilla maan olosuhteet ovat otolliset ruven kehittymiselle.