Keltaruoste
Tällä sivulla
Kuvaus
Keltaruoste (Puccinia striiformis) muodostaa kirkkaankeltaisia pitkittäissuuntaisia viiruja lehtisuonten väliin. Voimakkaassa tartunnassa keltaruostetta voi esiintyä myös korsissa ja tähkissä. Sade voi huuhdella itiöt pois, mutta lehti jää silti kellertäväksi ja viiruiseksi. Keltaruostetta esiintyy lähinnä vehnällä, mutta tartunta on mahdollinen myös muilla viljoilla.
Elinkierto
Taudin kehitys on nopeinta 10–15 °C, kun on ajoittain kosteaa. Ruoste talvehtii syysviljoissa ja heinissä, joista se leviää nopeasti keväällä uusiin kasvustoihin.
Torjunta
Ruostetta voi hallita kestävällä lajikkeella. Mikäli tartunta on aikainen ja viljelyssä on altis lajike, tarvitaan myös kasvuston ruiskutuskäsittelyä. Käsittely tulee tehdä ennen kukintaa lippulehden ja tähkän suojaamiseksi. Tarkista kulloinkin tarkoitukseen hyväksytyt valmisteet ja niiden käyttöohjeet Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä.