Kasvinterveyden ajankohtaistiedotteet

LukeKasKas uudistuu – huomioi tehtävät toimenpiteet

7.11.2025

LukeKasKas siirtyy Luken Luonnonvaratieto-sivuston alle vuoden vaihteen jälkeen. 

Siirron myötä käyttäjien ei enää tarvitse rekisteröityä tai kirjautua tehdäkseen tai tarkastellakseen havaintoja. Lisäksi omien havaintojen löytyminen helpottuu, sillä niistä lähetetään tiedot käyttäjän sähköpostiin. 

LukeKasKasissa tulee säilymään samat ominaisuudet (havaintojen aikaan ja paikkaan sidottu tallennus, tietokortit, karttanäkymät, tiedotteet), mutta käyttäjän näkymät tulevat muuttumaan. LukeKasKas soveltuu jatkossakin CAP-toimenpiteeksi. 

Siirron myötä käyttäjä ei pääse enää palaamaan järjestelmään tallennettuihin havaintoihin. Ota siksi halutessasi tekemäsi havainnot itsellesi talteen viimeistään 1.12. näin: 

1. Kirjaudu LukeKasKasiin
2. Klikkaa vasemman yläkulman kuvaketta ja valitse ”Omat havainnot”
3. Klikkaa ”Tallenna csv tiedostona” tai ota havaintolistauksesta näyttökuva(t) ja tallenna tämä omalle laitteellesi.

Jos sinulla ei ole omia havaintoja, mutta olet lähettänyt palautetta LukeKasKasissa lähetettyihin tiedotteisiin, voit tallentaa palautteet viimeistään 1.12. näin: 

1. Kirjaudu LukeKasKasiin
2. Klikkaa vasemman yläkulman kuvaketta ja valitse ”Omat palautteet”
3. Ota palautelistauksesta näyttökuva(t) ja tallenna nämä omalle laitteellesi.

LukeKasKasia ei tulisi käyttää joulukuun puolesta välistä alkaen muutostöiden vuoksi. LukeKasKasin toiminnot tulevat löytymään Luonnonvaratieto-sivustolta alkuvuodesta 2026. 

Siirrosta tiedotetaan tarkemmin vielä tämän vuoden aikana.

Lisätietoja: 

Erja Huusela (erja.huusela@luke.fi)

Marja Jalli (marja.jalli@luke.fi)

Ella Ahti (ella.ahti@luke.fi)

15.8.2025

Rapsipistiäisiä uusissa syysöljykasvikasvustoissa

Image

Rapsipistiäisen toukkia ja niiden aiheuttamaa syöntivioitusta on havaittu paikoin taimettuvilla syysöljykasveilla.  Rapsipistiäisen toukat ovat väriltään erittäin tummanvihreitä tai  harmaanmustia. Myös aikuisia rapsipistiäisiä lentelee edelleen kasvustoissa.

Kasvustoja on nyt syytä seurata mahdollisten nopeasti etenevien tuhojen varalta. Pienten rapsipistiäistoukkien havainnointi vaatii tarkkuutta. Isot toukat helpommin haviattavia ja ne voivat tuhota kasvustoa nopeasti.Rapsipistiäisen karkea torjuntakynnys on 1 toukka / kasvi. Torjunta kohdistetaan toukkiin.

Myös kaalikoin ja etanoiden esiintymistä uusissa syysöljykasvikasvustoissa kannattaa tarkkailla.

18.7.

Viljoissa paikoin härmää, nokitauteja ja ruosteiden alkua

Viljakasvustojen kasvuasteet vaihtelevat suuresti, samoin kasvustojen kunto. Mahdollisia kasvinsuojelutoimenpiteitä harkittaessa on tärkeää ottaa huomioon molemmat tekijät.

Härmää on havaittu kaikilla viljalajeilla, mutta esiintymät ovat toistaiseksi paikallisia. Voimakkaimmat tartunnat esiintyvät alttiilla monitahoisilla ohralajikkeilla. Härmä näkyy lehdillä puuterimaisina valkoisina pesäkkeinä, ja se hyötyy viime päivien kuivemmista sääoloista, leviten edelleen kasvustoissa tuulen ja kasteen välityksellä.

Yksittäisiä ruoste-esiintymiä on myös havaittu vähäisessä määrin. Ruosteet erottuvat lehdillä joko keltaisina (keltaruoste) tai ruskeina (ruskearuoste, ohranruoste, kauran rengasruoste) pesäkkeinä. Keltaruoste viihtyy viileämmissä olosuhteissa, kun taas ruskearuosteen ja rengasruosteen leviämiselle optimaaliset olosuhteet ovat noin 20–25 °C:n lämpötila ja vähintään 6–8 tunnin 100 % lehtikosteus.

Nokitaudit (ohran ja vehnän lentonoki, kauran avonoki) erottuvat hyvin tähkälle tulon jälkeen ennen kasvuston keltatuleentumista. Nokitauteja esiintyy paikoin runsaasti kosteasta alkukesästä johtuen. Vaikka nokitaudeilla ei ole merkittävää vaikutusta sadon määrään, niiden tarkkailu on tärkeää siemenviljaksi tarkoitetuissa kasvustoissa. Noki-itiöt leviävät tuulen mukana nokitähkistä kehittyviin jyviin.

14.7.

Tähkäsääsket tarkkailuun vehnäkasvustoissa

Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu vehnäkasvustoissa on ajankohtaista. Alkukesän suotuisat kosteusolot ja vallitseva helteinen sää lisäävät sääskiriskiä. Tarkkailu on tarpeen vehnän tähkälle tulosta kukintavaiheeseen saakka etenkin niillä alueilla, joilla on aiemmin havaittu tähkä- ja vehnäsääskien vioitusta. Sääskien havainnointi on parasta tehdä illalla tuulen tyynnyttyä. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on 1 sääski/6-7 tähkää ja sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/1-3 tähkää. Torjuntaan soveltuvat pyretroidivalmisteet.

Image

10.7.

Kauroissa viroosia ja kevätviljoissa alkavia lehtilaikkutauteja

Paikoin kaurakasvustoissa esiintyy punertavia, mahdollisesti muita lyhyempiä yksilöitä. Punertavuuden syynä voi olla kääpiökasvuviroosi. Näitä kasveja voi löytyä yksittäin tai pieninä ryhminä, tyypillisesti pellon reuna-alueilta. Virus leviää kirvojen välityksellä, se ei tartu kasvista toiseen, eikä siihen tehoa kasvitautien torjunta-aineet. Virustautien leviämistä voidaan ehkäistä torjumalla kirvoja, erityisesti silloin, kun niitä esiintyy runsaasti eikä kasvustossa ole kirvojen luontaisia vihollisia leppäkerttuja.

Lehtilaikkutaudeille olosuhteet ovat olleet edelleen suotuisat, mutta oireita esiintyy toistaiseksi pääosin alemmilla lehdillä. Riski leviämiseen on kuitenkin suuri, erityisesti hyväkuntoisissa rehevissä kasvustoissa.

Punahomeen riski on suurin alueilla, joissa kevätviljakasvustot ovat tulleet tähkälle yhdessä sateiden kanssa ja joilla on aiempina vuosina ollut ongelmia kohonneista toksiinipitoisuuksista. Mahdollinen torjunta tulee ajoittaa kukinnan alkuvaiheeseen, kun ensimmäiset heteet ovat näkyvissä.

Kuvateksti: Virustautinen kaura punertuu 2-4 viikon kuluttua tartunnasta ja se voi jäädä matalaksi sekä kahuröyhyiseksi. Oireita on vaikea erottaa kasvin muista häiriötiloista, kuten ravinnepuutoksista tai kosteusepätasapainosta.

Image

8.7.

Kirvariski perunalla

Alkukesän aikana kirvoja on havaittu kohtalaisen runsaasti siemenperunatuotannon High Grade -alueen imupyydyksessä Tyrnävällä. Tämä indikoi myös kirvojen runsasta esiintymistä pellolla.

Kirvavälitteisten virusten leviämiselle riski on suurin perunan taimettumisvaiheessa. Tällöin perunat ovat alttiimmillaan virustartunnoille ja virus helposti saatavissa kirvojen tehdessä koepistojaan.

Perunalle ei ole erillistä kirvatorjunnan kynnysarvoa. Kirvojen torjuntaan perunalta on hyväksytty useita valmisteita, joiden tiedot ja käyttöohjeet voi tarkistaa kasvinsuojeluainerekisteristä.

Image

Image

3.7.

Hernekääriäisen torjuntakynnys paikoin ylittynyt

Image

Hernekääriäisen lento jatkuu, mutta torjuntakynnys on ylittynyt  jo paikoin Etelä-Suomessa. Torjuntakynnys vaihtelee herneen käyttötavan mukaan. Torjuntakynnys kuivaherneellä  on vähintään 10 kääriäistä ja tuoreherneellä enemmän kuin 3 kääriäistä feromonipyydyksessä kahtena peräkkäisenä tarkastuskertana.

Hernekääriäisen torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin. Torjunta-aika määräytyy feromonipyydyssaaliin mukaisen lentohuipun ja lämpötilan perusteella.

Suositeltu torjunta-ajankohta on noin 8-12 vrk:n kuluttua torjuntakynnyksen ylittymisestä, kun +10 asteen ylittävää lämpösummaa on torjuntakynnyksen ylittymisestä kertynyt yli 80 astetta. Torjuntaa ei kannata tehdä ennen kasvuston kukintaa. Kukkivan hernekasvuston pyretroidikäsittely on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella, klo 22-06 välisenä aikana.

Aikuisia härkäpapupiilokkaita on havaittu parin viikon ajan härkäpapulohkoilla Etelä-Suomessa. Härkäpapupiilokkaan torjuntaan hyväksyttyjä valmisteita ei tällä hetkellä ole.

Image

23.6.

Hernekääriäisen lento alkanut

Image

Ensimmäiset hernekääriäiset on havaittu seuranta-ansoissa Etelä-Suomessa ja feromonipyydystarkkailun aloitus on nyt ajankohtaista. Hernelohkolle kannattaa laittaa kaksi feromonipyydystä, jotka tarkastetaan 2-3 päivän välein. Torjuntakynnys vaihtelee herneen käyttötavan mukaan. Hernekääriäisen torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin . Torjunta-aika määräytyy feromonipyydyssaaliin ja lämpötilan perusteella. Hernekääriäisriski on suurin lohkoilla, joiden lähellä on viime vuonna kasvanut hernettä.

18.6.

Aika tarkkailla viljojen kasvitauteja

Image

Viime viikkojen epävakaiset säät ovat olleet suosiollisia lehtilaikkutautien esiintymiselle. Tällä hetkellä on erityisesti ajankohtaista seurata syysvehnäkasvustoja ja varmistaa, että lehtilaikkutaudit, pistelaikku, ruskolaikku ja harmaalaikku, eivät leviä lippulehdelle.

Myös kevätviljoissa lehtilaikkutautien etenemistä on syytä tarkkailla erityisesti ohrassa ja kevätvehnässä. Riski on suurin alueilla, joissa kosteutta on ollut, käytössä on taudeille alttiimpi lajike ja kierto on yksipuolinen.

Kasvustoissa esiintyy paikoin myös ravinteiden puutosoireita. Erityisesti mangaaninpuutosta on havaittu sekä kaurassa että ohrassa.

Image

11.6.

Öljykasvien tuholaiset tarkkailuun

Image

Tuholaisten tarkkailu on taas tarpeen öljykasveilla.

Taimivaiheessa olevilla kevätrapsi- ja rypsilohkoilla esiintyy edelleen  kirppoja, joskin peittausaine on pääsääntöisesti pitänyt vioitukset toistaiseksi vähäisinä. Riski kirppavioituksille vähenee, kun taimessa on kaksi kasvulehtiparia ja taimien kasvu nopeaa.

Rapsikuoriaisen tarkkailu kevätöljykasveilla on ajankohtaista heti siitä lähtien, kun nuput kehittyvät lehtiruusukkeen keskelle. Paras torjuntateho rapsikuoriaista vastan saadaan aikaisessa nuppuvaiheessa, jolloin voidaan vähentää pääversoon kohdistuvaa vioitusta. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0.5-1 kuoriainen/kasvi ja myöhemmin, ennen kukintaa 2-3 kuoriaista/kasvi. Torjuntaan suositellaan ensisijaisesti asetamipridi-valmisteita, ja pyretroideista vain tau-fluvalinaattia.

Aikuisista kaalikoi-perhosista on tehty runsaasti havaintoja eri puolelta Suomea etenkin öljykasvipelloilta. Myös ensimmäiset aikuiset rapsipistiäiset on havaittu. Sekä rapsipistiäisten että kaalikoiden  määrät voivat kohota kesän aikana suuriksi ja toukkien aiheuttama tuhoriski kasvaa, jos  ensimmäisen sukupolven muninta on runsasta. Aikuisten rapsipistiäisten ja kaalikoiden torjunta ei kuitenkaan kannata, vaan torjunta kohdistetaan mahdollisimman aikaisin pienikokoisiin toukkiin ennenkuin tuhoja ehtii ilmaantua. Kasvutoista on  jo paikoin löytynyt ensimmäisiä yksittäisiä kaalikoin toukkia.  Pienet toukat piilottelevat lehtien alapinnoilla. Kaalikoi ja rapsipistiäinen tulee öljykasveilla usein torjuttua rapsikuoriaistorjunnan yhteydessä.

Torjuntaan rekisteröidyt valmisteet ja niiden varoajat  sekä käyttörajoitukset ja mehiläisvaroitukset kannattaa tarkistaa kasvinsuojeluainerekisteristä.

9.6.

Aika tarkkailla viljojen kasvitauteja

Viime viikkojen epävakaiset säät ovat olleet suosiollisia lehtilaikkutautien esiintymiselle. Tällä hetkellä on erityisesti ajankohtaista seurata syysvehnäkasvustoja ja varmistaa, että lehtilaikkutaudit, pistelaikku, ruskolaikku ja harmaalaikku, eivät leviä lippulehdelle.

Myös kevätviljoissa lehtilaikkutautien etenemistä on syytä tarkkailla erityisesti ohrassa ja kevätvehnässä. Riski on suurin alueilla, joissa kosteutta on ollut, käytössä on taudeille alttiimpi lajike ja kierto on yksipuolinen.

Kasvustoissa esiintyy paikoin myös ravinteiden puutosoireita. Erityisesti mangaaninpuutosta on havaittu sekä kaurassa että ohrassa.

Nyt viljelykasvit ja rikkakasvit kasvavat nopeasti

Kasvuolosuhteet ovat nyt hyvät, kun sateita on saatu reilusti. Viljelykasvien kehitys on nopeaa, mutta myös rikkakasvit itävät ja kasvavat hyvin. Rikkakasvien torjunnassa kannattaa olla nyt valppaana ja tehdä torjunta riittävän ajoissa. Tankkiseosten kanssa on hyvän imeytymisen takia hyvä olla varovainen ja välttää useamman aineen seoksia.

Syysviljoilla rikkatorjunnan aika on pääosin ohi, joillakin syysvehnillä saattaa olla mahdollista tehdä vielä torjuntaa valmisteilla, jotka on sallittu lippulehtivaiheelle sakka.

Kevätviljojen kylvöt ovat tänä keväänä ajoittuneet erittäin pitkälle aikavälille. Aikaisimmilla kylvöillä rikkakasviruiskutuksia on jo tehty, mutta useimmilla pelloilla ruiskutuksia vasta aloitellaan. Kosteissa oloissa rikkakasveja on taimettunut tasaisesti ja runsaasti, mutta myös kevätviljat ovat poikkeuksellisen tasaisia ja vahvoja. Siten oikeilla ainevalinnoilla ja ruiskutuksen ajoituksella voidaan päästä erittäin hyvään torjuntatulokseen. Kasvu on kuitenkin nopeaa varsinkin, jos sää nyt lämpenee, joten ruiskutukset kannattaa tehdä ajoissa.

Öljykasvien, herneen ja härkäpavun rikkakasvien torjuntaa on monin paikoin jo tehty ja useimmilla pelloilla juuri nyt käsillä. Kosteissa oloissa herbisidien maavaikutus on nyt hyvä, ja jo ennen taimettumista tehtävillä ruiskutuksilla voidaan päästä hyvään tulokseen.

• Herneillä viimeinen aika tehdä rikkatorjuntaa on,  kun kasvustot 5-8 cm.

• Kevätöljykasvien rikkatorjunta-aika Galeralla menee nopeasti ohi, ellei ole tarkkana. Torjunta, kun 2–4 kasvulehteä, 4 kasvulehteä viimeinen torjuntahetki, 5. kasvulehti jo riski vioituksille.

   

5.6.2025

Porkkanakempin lento alkamassa

Seuraavan viiden vuorokauden jaksolla porkkanakempin lentoriski on Etelä-Suomessa lievästi kohonnut lentoennusteen mukaan. Sateet kuitenkin saattavat viivästyttää lennon alkamista. Voit seurata ennustetta täältä: https://luonnonvaratieto.luke.fi/kartat?panel=kasvinsuojelu

Kaalikoita liikkeellä

28.5.2023

Yksittäisiä kaalikoihavaintoja on tehty eri puolilla Suomea viime päivinä, viimeisimmät havainnot ovat Pohjois-Savosta. Ilmatieteenlaitoksen säätutkakartat näyttävät hyönteisparvien liikkuvan tänään Kaakkois- ja Itä-Suomessa, joten kaalikoiden hakeutumista kaali- ja öljykasveille on nyt syytä seurata tarkasti.

Pikkukaalikärpäsen lentohuippu alkamassa

Pikkukaalikärpäsen ensimmäinen lentohuippu on jo alkamassa Kaakkois-Suomessa lämpösummapohjaisen lentoennusteen mukaan. Myös porkkanakärpänen aloittelee lentoaan seuraavan 5 vuorokauden jakson aikana Kaakkois-Suomessa. 

Voit seurata ennusteita osoitteessa: https://luonnonvaratieto.luke.fi/kartat?panel=kasvinsuojelu

Tuomikirvaennuste vuodelle 2025 

Image

Tuomikirvojen talvimunalaskentaan perustuva tuomikirvaennuste on valmistunut. Ennusteen mukaan kotimaisesta tuomikirvakannasta aiheutuvat tuhot viljakasvustoissa ovat mahdollisia Etelä-Suomessa ensi kesänä. 

Suuren tuomikirvariskin raja (40 talvimunaa /100 silmua) ei ylittynyt millään paikkakunnalla, silti tuhot ovat mahdollisia etenkin Etelä-Suomen sisämaassa. Eniten kuoriutumiskelpoisia kirvan talvimunia keskimäärin löytyi Tammelasta (25), Kokemäeltä (22), Janakkalasta (21), Riihimäeltä (20), Hollolasta (19) ja Urjalasta (16). Lähellä mahdollisen tuhoriskin rajaa (15 talvimunaa / 100 silmua) oltiin myös Maaningan (14) ja Isonkyrön (12) näytteissä. Kirvojen talvimunia ei löytynyt lainkaan kolmesta näytteenottopaikasta. Vaihtelua talvimunamäärissä oli tälläkin kertaa erittäin paljon myös samalta paikalta otettujen osanäytteiden välillä. 

Kotimainen tuomikirvakanta saa vuosittain täydennystä kaukokulkeumana ilmavirtausten mukana tulevista kirvoista, minkä seurauksena tuhoriski voi yllättäen nousta. Lohkokohtainen kirvatarkkailu alkukasvukaudella on tarpeen. Tietoa mahdollisista kirvojen kaukokulkeumista kasvukaudella saa Luken kasvinterveyden ajankohtaistiedotteista ja LukeKaskas-palvelusta.

Voit seurata ennusteita myös karttapalvelusta.

Viljelijä: Muista osoittaa LukeKasKasin käyttö 30.11. mennessä!

14.11.2024

Ympäristösitoumuksen Kasvintuhoojien ja kasvitautien seuranta- ja tunnistussovellus -toimenpiteen valinneilla pitää olla kirjallinen todiste sovelluksen käytöstä viimeistään 30.11. Toimenpiteen mukaan viljelijän tulee käyttää tietokoneella tai mobiililaitteella toimivaa vuorovaikutteista sovellusta (esim. LukeKaskas), jolla voit tunnistaa rikkakasveja, kasvitauteja tai kasvintuhoojia ja seurata tilan kasvukaudenaikaista kasvitauti- ja tuholaistilannetta.

Tukiehtojen mukaan sovellus voi olla usean tai yksittäisten tuotantokasvien kasvinsuojelun päätöksentekoa tukeva sovellus. Sovelluksen pitää olla käytössäsi koko kasvukauden ajan. Sovelluksen käyttö pitää dokumentoida esimerkiksi kuvakaappauksin. Ota tarvittava määrä kuvakaappauksia sovelluksen käytöstä tai listaus tekemistäsi havainnosta, joista voidaan todeta, että kasvin tai kasvien seurantaa on tehty. Säilytä dokumentit mahdollista valvontaa varten.

Jos sovellukseen kirjautumisessa tai sen käytössä ilmenee ongelmia, suosittelemme lukemaan ensin käyttöohjeet täältä. Jos käyttöohjeista ei kuitenkaan löydy tilanteeseen ratkaisua, voitte olla yhteydessä Erja Huuselaan (erja.huusela@luke.fi) tai Ella Ahtiin (ella.ahti@luke.fi). 

Lämmin ja aurinkoinen sää lisää kahukärpäsriskiä

4.9.2024

Kahukärpäsiä on runsaasti liikkeellä ja tavanomaista lämpimämpi sää lisää vioitusriskiä uusilla syysviljoilla.

Kahukärpäset ovat päiväaktiivisia ja vallitseva aurinkoinen ja lämmin sää suosii niiden lentoa ja munintaa. Lämmin sää edesauttaa toukkien kehitystä ja viljojen kasvupisteiden vahingoittumista.

Kahukärpästarkkailu ja mahdollinen torjunta ovat ajankohtaisia lohkoilla, joilla syysviljat ovat juuri orastuneet. Karkea kahukärpäsen torjuntakynnys on yli viisi kahukärpästä vuorokaudessa puolikkaan A4-arkin kokoista kelta-ansaa kohti. Torjunta kohdistetaan aikuisiin kahukärpäsiin ennen munintaa ja se on tehtävä jo viljan ollessa 1,5–2 -lehtiasteella.

Kaskaita on ollut tänä kesänä runsaasti. Viirukaskaan esiintymistä on syytä tarkkailla kahukärpässeurannan yhteydessä etenkin niillä alueilla, joilla on aiemmin esiintynyt vehnän kääpiökasvuvirusta (WDV).

Image

Huomioi syyskylvöjen etanariski

20.8.2024

Kohonnut etanariski kannattaa huomioida etenkin uusilla syysöljykasvilohkoilla, mutta myös tulevilla syysviljalohkoilla niillä alueilla, joilla kesän sademäärät ovat olleet suuria ja etanaongelmia on aiemmin esiintynyt. Kosteus säilyy kasvustoissa pidempään syksyn lähestyessä ja öiden pidentyessä, mikä lisää riskiä poutajaksoista huolimatta. Riskiä lisää myös olki ja kasvijätteet, joiden suojassa etanat viihtyvät.

Etanatarkkailua voi tehdä ns. etana-ansoilla levittämällä kasvustoon märän säkin tai laudan alle lesettä ja tarkastamalla ansan aamuisin. Kyntö on tehokas etanoiden torjuntakeino. Kemiallinen torjunta on mahdollista rautafosfaatti-valmisteilla.

Uusilla syysöljykasvilohkoilla on syytä tarkkailla myös kirppojen, kaalikoin ja rapsipistiäistoukkien esiintymistä taimissa.

Image

27.6.

Hernekääriäisen torjuntakynnys paikoin ylittynyt

Hernekääriäisen lento jatkuu vilkkaana ja torjuntakynnys on ylittynyt  jo monin paikoin Etelä-Suomessa. Torjuntakynnys vaihtelee herneen käyttötavan mukaan. Torjuntakynnys kuivaherneellä  on vähintään 10 kääriäistä ja tuoreherneellä enemmän kuin 3 kääriäistä feromonipyydyksessä kahtena perättäisenä tarkastuskertana.

Hernekääriäisen torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin. Torjunta-aika määräytyy feromonipyydyssaaliin mukaisen lentohuipun ja lämpötilan perusteella.

Suositeltu torjunta-ajankohta on noin 8-12 vrk:n kuluttua torjuntakynnyksen ylittymisestä, kun +10 asteen ylittävää lämpösummaa on torjuntakynnyksen ylittymisestä kertynyt yli 80 astetta. Helteisellä säällä vaadittava lämpösumma kertyy jo viikossa. Torjuntaa ei kannata tehdä ennen kasvuston kukintaa. Kukkivan hernekasvuston pyretroidikäsittely on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella, klo 22-06 välisenä aikana.

Image

26.6.

Lehtilaikkutaudit lähteneet liikkeelle

Menneet sadejaksot ovat herättäneet viljojen lehtilaikkutaudit maltillisesti liikkeelle. Syysvehnällä oireet ovat kiivenneet kasvustoissa ylemmille lehdille. Ohrilla ja kevätvehnällä oireet ovat pääosin vielä aivan alimmilla lehdillä. Ohrilla on havaittu verkko- ja rengaslaikkua ja kevätvehnällä piste- sekä ruskolaikkua. Kaurat ovat pääosin terveitä. Alttiissa ohralajikkeissa oireita on myös ylemmillä lehdillä, jos on käytetty peittaamatonta verkkolaikun tartuttamaa siementä. Syysvehnän tautitorjunta on mahdollista kukintaan saakka. Kevätviljoilla torjunnalla ei ole vielä kiire, jos tautipaine ei ole voimakas ja lajike ei ole taudinaltis.

24.6.

Tähkä- ja vehnäsääsken tarkkailuaika

Tähkä- ja vehnäsääsken lento on alkanut ja tarkkailu on ajankohtaista vehnäkasvustoissa etenkin niillä alueilla, joilla on aiemmin ollut sääskiongelmia. Sääsket munivat vehniin, joiden tähkä on hiukankin esillä. Riski jatkuu kukintavaiheeseen saakka. Tarkkailu on nyt tarpeen, sillä ennusteen mukaan tähkäsääsken muninta-olosuhteet ovat nyt hyvät eli  iltaisin  on tyyntä ja sateetonta ja lämpötila yli 14 astetta. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on keskimäärin 1 sääski/6-7 tähkää, sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski / 1-3 tähkää.

Image

20.6.

Kevätviljoilla varsikirppojen vioitusta

Varsikirppojen (Chaetocnema sp.) vioitusta on havaittu kevätviljoilla, etenkin ohralla,  Etelä-Suomessa.  Myös kahukärpäsvioituksia on tavattu paikoin.Varsikirppojen toukat vioittavat versojen tyviä sisältä päin.  Tyvivioitukset voivat ilmetä kasvien kellastumisena,  kuihtumisena, korsien katkeiluna ja valkotähkäisyytenä sekä lisätä tyvitautiriskiä. Päällisin puolin vioitus muistuttaa kahukärpäsvioitusta, mutta tarkemmassa tarkastelussa tyveltä löytyy vaaleanharmaa mustapäinen toukka tai  selvä ulostuloreikä.

Vastaavantyyppisten vioituksien aiheuttajina on Suomessa todettu aiemmin olleen vainiokirppa (Chaetocnema hortensis),  viljakirppa (C. aridula) sekä korsikirppa/mannerheiminkirppa (C. mannerheimii ).  Kyseessä ei siis ole kevätviljoilla yleisesti esiintyvä ohrakirppa (Phyllotreta vittula), joka vioittaa oraiden kärkiä ja lehtiä aikaisin keväällä. Alkukasvukauden pitkä kuiva ja lämmin jakso edesauttoi varsikirppojen esiintymistä. Tässä vaiheessa niille ei ole enää mitään tehtävissä.

Image

17.6.

Hernekääriäisen lento on alkanut

Ensimmäiset hernekääriäiset on havaittu seuranta-ansoissa Etelä-Suomessa ja feromonipyydystarkkailun aloitus on nyt ajankohtaista. Hernelohkolle kannattaa laittaa kaksi feromonipyydystä, jotka tarkastetaan 2-3 päivän välein. Torjuntakynnys vaihtelee herneen käyttötavan mukaan. Hernekääriäisen torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin. Torjunta-aika määräytyy feromonipyydyssaaliin ja lämpötilan perusteella. Hernekääriäisriski on suurin lohkoilla, joiden lähellä on viime vuonna kasvanut hernettä.

Image

11.6.

Rapsikuoriaisen tarkkailu ja torjunta alkaa olla ajankohtaista

Kevätrypsi- ja rapsikasvustot vaihtelevat kehitysasteeltaan. Myös samalla lohkolla voi olla eri kasvuvaiheessa olevia kasveja. Monin paikoin löytyy kuitenkin  jo nuppuja lehtiruusukkeen keskeltä. Samaan aikaan rapsikuoriaisia on liikkeellä monin paikoin erittäin runsaasti ja niiden lohkokohtainen tarkkailu on ajankohtaista.

Paras torjuntateho rapsikuoriaista vastan saadaan aikaisessa nuppuvaiheessa, jolloin voidaan vähentää pääversoon kohdistuvaa vioitusta. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on 0.5-1 kuoriainen/kasvi ja myöhemmin, ennen kukintaa 2-3 kuoriaista/kasvi. Torjuntaan suositellaan ensisijaisesti asetamipridi-valmisteita, ja pyretroideista vain tau-fluvalinaattia. Torjunnassa on huomioitava tarkoin valmisteiden käyttörajoitukset ja mehiläisvaroitukset, jotka kannattaa tarkistaa tarkistaa kasvinsuojeluainerekisteristä.

Kasvustossa mahdollisesti esiintyvät muut tuholaiset, kuten kaalikoi ja rapsipistiäinen,  tulevat osin torjuttua rapsikuoriaistorjunnan yhteydessä, eikä niiden erillinen torjunta ole välttämättä tässä vaiheessa tarpeen.

Image

10.6.

Syysvehnän kasvitautien tarkkailun aika

Syysvehnät ovat tulossa tähkälle. Kuivasta alkukesästä johtuen kasvustot ovat toistaiseksi olleet melko terveitä. Sateet ovat kuitenkin edistäneet lehtilaikkutautien (pistelaikku, ruskolaikku, harmaalaikku) etenemistä. Oireiden kehittyminen vaihtelee muutamasta päivästä (pistelaikku) jopa pariin viikkoon (harmaalaikku). Paikoin tyvillä ja lehdissä on havaittu härmää. Alkuvaiheessa härmä esiintyy yksittäisinä valkeina pesäkkeinä korren alaosissa ja lehdillä. Voimakkaat sateet huuhtovat pesäkkeet ja jäljelle jää vaalean kellertäviä laikkuja. Mahdollisia kasvitautien oireita on parhaimmin nähtävissä syysvehnän alemmilla lehdillä, joista ne suotuisissa olosuhteissa leviävät ylemmille lehdille.

7.6.

Sateet kiihdyttävät viljely- ja rikkakasvien kasvua

Viime päivien sateet ovat elvyttäneet viljelykasvustoja, mutta samalla myös rikkakasveja, joita taimettuu nyt nopeasti. Herbisidien käsittelylle sallitut viljelykasvien kasvuasteet menevät nyt nopeasti ohi. Suorakylvö- ja kevytmuokatuilla pelloilla on runsaasti myös isoja talvehtineita rikkakasveja kuten voikukkaa ja saunakukkaa, joiden torjuntaan on suurin kiire ja pitää valita juuri niihin parhaiten tehoavat valmisteet. Kevätviljoilla siemenrikkakasvien torjuntaa on mahdollista ja usein kannattavaa jatkaa vielä toisella aineella ja ruiskutuskerralla, koska rikkakasvien taimettuminen jatkuu vielä.

Syysviljojen kemiallinen rikkatorjunta on ohi (viimeinen sallittu aika lippulehtiasteella joillakin valmisteilla).

Herneen rikkatorjunta-aika on myös ohi tai viime hetket käsillä, kun kasvustot ovat 5-8 cm.

Kevätrapsin ja rypsin rikkatorjunnassa on myös kiire: Galeraa on käytettävä 2-4 lehtiasteella ennen kuin kukkavarsi alkaa kehittyä, muutoin tulee vioituksia. CL-rapsilla ja rypsillä aikaikkuna on vähän isompi: aina rypsin/rapsin 8-lehtiasteelle saakka.

7.6.

Rapsipistiäisiä ja kaalikoita öljykasveilla

Lentävistä rapsipistiäisistä on tehty runsaasti havaintoja eri puolelta Suomea etenkin öljykasvipelloilta. Myös kaalikoi on edelleen paikoin lennossa. Sekä rapsipistiäisten että kaalikoiden  määrät voivat kohota kesän aikana suuriksi ja toukkien aiheuttama tuhoriski kasvaa, jos  ensimmäisen sukupolven muninta on runsasta.

Aikuisten rapsipistiäisten ja kaaikoiden torjunta ei kuitenkaan kannata, vaan torjunta kohdistetaan mahdollisimman aikaisin pienikokoisiin toukkiin ennenkuin tuhoja ehtii ilmaantua. Kasvutoista on  jo paikoin löytynyt ensimmäisiä kaalikoin toukkia.  Pienet toukat piilottelevat lehtien alapinnoilla. Tuholaisten tarkkailu on tarpeen etenkin öljy- ja kaalikasveilla.

Kaalikoi ja rapsipistiäinen tulee öljykasveilla usein torjuttua rapsikuoriaistorjunnan yhteydessä. Erillinen torjunta voi myös olla on tarpeen. Suuntaa antava torjuntakynnys on vähintään 1 toukka kasvia kohden. Torjuntaan rekisteröidyt valmisteet sekä  niiden varoajat  ja käytön rajoitteet kannattaa tarkistaa kasvinsuojeluainerekisteristä.

Image

5.6. 

Myöhäisillä kevätviljoilla kahukärpäsiä

Kevätviljakasvustoista löytyy kahukärpäsiä. Kahukärpäsvioitukselle ovat yleensä alttiita myöhään kylvetyt tai hitaasti orastuneet kevätviljat, jotka eivät vielä ole saavuttaneet 4-lehtivaihetta.  Kevätviljoilla sivuversot yleensä kompensoivat pääverson vioituksen ja torjuntaan on harvoin tarvetta. Viljakasvustoissa voi näkyä myös kaskaita.

Image

4.6.

Vattukuoriaiset ja -kärsäkkäät liikkeellä

Vattukärsäkkäitä ja -kuoriaisia on liikkeellä.

Vattukuoriainen tulee kasvustoon lentäen. Kuoriaiset voivat tulla ensin omenankukkiin ja siirtyä sieltä vadelmalle. Vadelmalla kuoriaisten saapumisen tarkkailuun käytetään valkoista liima-ansaa, jonka väri houkuttaa niitä vadelman kukintaan asti. 

Image

Vattukuoriainen vadelman lehdellä. Kuva: Anne Nissinen

Vattukärsäkkäät liikkuvat samoihin aikoihin vattukuoristen kanssa. Ne munivat vadelman ja mansikan nuppuihin ja purevat kukkavanan osittain poikki niin, että nuppu jää roikkumaan. Vattukärsäkkäiden tarkkailua voi tehdä myös ravistelemalla vadelmien latvaversoja tai mansikkakasveja valkoisen pesuvadin päällä, jolloin aikuiset mustat kärsäkkäät tai vioittuneet nuput putoavat vatiin.

Herneen siemenissä mahdollisesti hernepiilokkaita

Hernepiilokasta on havaittu tuontiherneen mukana useita kertoja1900-luvun alkupuolella, ja viimeisimmät havainnot on tehty vuonna 1969, kunnes se havaittiin vuonna 2022 siemenherneestä. Se voi edelleen tulla maahan siemenherneessä. Joissakin kuluttajapakkauksissa myytävissä herneen siemenissä saattaa esiintyä hernepiilokkaita. Mikäli havaitset herneen siemenissä syöntijälkiä, pakasta siemenet. Pakastamisen -17 asteessa yhden yön yli sanotaan tappavan kaikki hernepiilokkaan kehitysasteet heikentämättä itävyyttä.

Hernepiilokas on lehtikuoriaisiin kuuluva 3,4–4,5 mm pitkä kupera kovakuoriainen. Se on väriltään tummanruskea ja sen peitinsiivissä on valkoisia, harmaita ja mustia laikkuja. Takaruumista hiukan lyhyempien peitinsiipien kärjen alta jää näkyviin takaruumiin viimeinen jaoke. Siinä on mustia ja valkoisia karvoja, jotka muodostavat valkoisen poikittaisen ristikuvion, jonka avulla lajin voi erottaa härkäpapupiilokkaasta. (ks. kuva alla). Naaras munii herneen palkoihin ja toukat kehittyvät siementen sisällä ja jäävät sinne koteloitumaan. Kuvassa on myös toukkien syöntijälkiä.

Image

Aikuinen hernepiilokas ja toukkien aiheuttamaa vioitusta herneellä. Kuva: Anne Nissinen

31.5.2024

Palkokasvien taimissa juovahernekärsäkkään vioitusta

Herneen ja härkäpavun taimissa on paikoin juovahernekärsäkkään aiheuttamaa vioitusta eli pyöreitä koloja sirkkalehtien ja ensimmäisten kasvulehtien reunoilla.

Juovahernekärsäkkään torjunta on tarpeen vain, jos kärsäkkäitä ja vioituksia on erityisen paljon, herneen ja härkäpavun kasvu on hidasta, ja sää jatkuu kuivana ja lämpimänä. Selviä kynnysarvoja torjunnalle ei ole. Suurilla lohkoilla riittää yleensä lohkon reunaosien ruiskutus. Torjuntaan sallitut valmisteet kannattaa tarkistaa kasvinsuojeluainerekisteristä .

Image

31.5.2024

Omenakääriäisen lento on alkanut

Omenakääriäinen talvehtii täysikasvuisena toukkana omenapuun rungon raoissa. Aikuiset kuoriutuvat toukokuun lopulta alkaen ja lentävät iltahämärissä. Naaraat munivat raakileisiin lehtiin ja oksiin. Muninta on vilkasta jos iltalämpötila on vähintään 17 astetta. Muninta-aika voi kestää useamman viikon ajan. Muninta-ajan lämpötila vaikuttaa omenakääriäisten runsauteen. Toukat kuoriutuvat noin 2 viikkoa muninnasta ja kaivautuvat raakileisiin. Omenakääriäisten lennon tarkkailuun on saatavissa feromoniansoja.

28.5.2024

Kirpat voivat kiusata taimettuvia kasvustoja

Sääolot suosivat nyt juovakirppoja  ja taimettuvien kevätöljykasvien tarkkailu on nyt tarpeen. Jos kosteutta  on riittävästi,  kevätöljykasvit taimettuvat lämpimässä nopeasti, jolloin peittausaine  yleensä suojaa sirkkataimet.  Jos kirppapaine on suuri ja kuivuus hidastaa taimien kasvua, peittausaineiden teho ei enää myöhemmin välttämättä riitä. Kirppariski on suurin sirkkalehtivaiheessa ja  vähenee, kun taimessa on kaksi kasvulehtiparia. Erillistä torjuntaruiskutusta kannattaa harkita, jos kirppoja löytyy vähintään 1/sirkkataimi tai yli 10 % sirkkalehtien pinta-alasta syöty. Öljykasveilla voi näkyä myös  kaalikoita, rapsikärsäkkäitä ja rapsipistiäisiä.

Ohrakirppoja ja niiden vioitusta on edelleen  havaittu paikoin kevätviljan oraissa. Ohrakirppa on juovakirpoista esiintymisajankohdaltaan aikaisin ja se vioittaa etenkin ohran ja vehnän oraita niiden tullessa pintaan. Vioitusta on tavallisesti lehtien kärjissä. Kevätviljat pystyvät yleensä kompensoimaan kirppojen aiheuttaman vioituksen ja niiden torjunta on harvoin kannattavaa.

Image

28.5.2024

Kuminakoin toukkien tarkkailu ajankohtaista

Lämmin sää edistää kuminakoin munintaa ja kehitystä. Vaikka myös aikuiset kuminakoit vielä lentelevät, on toukkien tarkkailu syytä jo aloittaa.

Kuminakoin torjunta pyritään kohdistamaan pieniin toukkiin kuminan ruusuke- ja nuppuasteella juuri ennen kuminan kukinnan alkamista. Torjuntaan rekisteröidyt valmisteet ja niiden varoajat kannattaa tarkistaa kasvinsuojeluainerekisteristä.

Image

27.5.2024

Ennustemallit varoittavat porkkanan tuholaisten aktiivisuudesta

Ennustemalli varoittaa jo kohonneesta porkkanakempin lentoriskistä Lounais-Suomessa. Porkkanakärpäsen ensimmäinen lentohuippu on käynnissä Etelä-Suomessa lämpösummapohjaisen ennustemallin mukaan. Norjalaiset havainnot VIPS-sivustolla vahvistavat porkkanakärpästen lennon olevan käynnissä.

23.5.2024

Ennustemallit varoittavat kärpästuholaisten aktiivisuudesta

Lämpösumma on kertynyt viime päivinä nopeasti, joten lämpösummapohjaisen ennustemallin mukaan pikkukaalikärpäsen lentohuippu on jo käynnistynyt ja porkkanakärpäsen lento on alkamassa Etelä-Suomessa. Porkkanapelloille tarkkailuansat on syytä asentaa viimeistään nyt. Ennustemallien kartat löytyvät nykyisin täältä. 

21.5.2024

Kaalikoista havaintoja, kirpat liikkeellä

Kaalikoita on  tullut Suomeen ilmavirtausten mukana ja havaintoja on tehty ympäri maata. Erityisen runsaasti kaalikoita on tavattu syysrypsipelloilla Itä-Suomessa. Kaalikoin tarkkailu on  tarpeen kaali- ja öljykasveilla.

Lämmin sää on saanut kirpat liikkeelle. Erityisesti taimettuvien kevätöljykasvien kirppatarkkailu on tarpeen. Kirppariski on suurin sirkkalehtivaiheessa ja  vähenee, kun taimessa on kaksi kasvulehtiparia.  Myös  kaalikasveilla kirppatarkkailu on tarpeen niin avomaalla kuin taimikasvatustiloissa.

Myös  orastuvilla kevätviljoilla, etenkin ohralla, on havaittu viime vuoden tapaan kirppavioitusta. Kevätviljat kestävät vioitusta huomattavasti öljykasveja paremmin, koska kasvupiste on  syvemmällä suojassa kirpoilta.

Image

Omenan silmutuholaiset lähteneet liikkeelle

13.5.2024

Omenakemppi talvehtii munina omenapuun oksilla. Munat kuoriutuvat silmujen alkaessa raottua. Leikkausten yhteydessä ennen silmujen avautumista omenakempin vaaleat, sukkulamaiset talvimunat tarkistetaan kannusversoista. Öljypitoinen kevätruiskute ehkäisee munien kuoriutumista. Eteläisimmässä Suomessa omenakempin munat ovat jo kuoriutuneet, mutta Keski- ja Pohjois-Suomessa kevätruiskute on vielä mahdollista käyttää silmujen avautuessa, mutta ennen hiirenkorva-astetta. Myös omenakirva sekä hedelmäpuupunkki talvehtivat munina omenan versoissa. Omenakirvan talvimunat ovat tummia ja kiiltäviä ja hedelmäpuupunkin munat pyöreitä ja punaisia.

Image

Image

LukeKasKas päivittyi: Kirjaudu jatkossa sähköpostiosoitteella ja salasanalla 

18.4.2024

Kasvukausi lähestyy ja LukeKasKas-palvelu aktivoituu! Huomioithan palveluun tehdyt muutokset:

Tiedot uusista kasvinterveyden ajankohtaistiedotteista lähetetään jatkossa tekstiviestien sijaan sähköpostitse osoitteeseen, joka on rekisteröity LukeKasKas-palveluun. Lisäksi tiedotteet löytyvät palvelun etusivulta ja Tiedotteet-osiosta kuten aikaisemminkin.

18.4.2024 alkaen palvelun erillisistä käyttäjätunnuksista luovutaan. Jatkossa kirjautuminen tapahtuu palveluun rekisteröidyn sähköpostiosoitteen ja salasanan avulla. Uudistus ei vaadi käyttäjältä toimia. Jos palveluun rekisteröity sähköpostiosoite on unohtunut, voitte ottaa yhteyttä joko Erja Huuselaan (erja.huusela@luke.fi) tai Ella Ahtiin (ella.ahti@luke.fi). Sähköpostiosoitteen palautukseen tarvitaan palveluun rekisteröity puhelinnumero.

Palvelun käyttöohje löytyy jatkossa kirjautumissivun alareunasta.

Herukan silmutuholaiset lähteneet liikkeelle

15.4.2024

Herukan silmutuholaiset ovat lähteneet liikkeelle sään lämmettyä. Menneenä viikonloppuna iltapäivällä lämpötilan noustua yli 10 asteeseen havaittiin Pohjois-Savossa herukkakoin toukkia kaivautumassa silmuihin.