Siirry pääsisältöön

Integroidun kasvinsuojelun perusteet

Taggar:

Integroidusta kasvinsuojelusta käytetään myös lyhennettä IPM, joka tulee englannin kielen termistä Integrated Pest Management. Integroidun kasvinsuojelun perusteet on kuvattu muun muassa Tukesin sivuilla. Integroidussa kasvinsuojelussa kasvinsuojeluaineiden käyttäjä yhdistelee erilaisia kasvintuhoojien (kasvitaudit, tuhoeläimet ja rikkakasvit) torjuntakeinoja. 

Käytännössä se tarkoittaa, että kasvinsuojeluaineiden käyttö yhdistetään harkitusti ja tarpeenmukaisesti muihin torjuntakeinoihin. Jokaiseen tilanteeseen mietitään sopiva torjuntakeino viljelykasvi ja kokonaistilanne huomioon ottaen. Tavoitteena on vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyviä riskejä.

Kasvinsuojeluaineita ammatissaan käyttävien pitää maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 7/2012 mukaan noudattaa integroidun kasvinsuojelun periaatteita (MMM:n asetus integroidun torjunnan yleisistä periaatteista). Samoja periaatteita noudatetaan koko EU:n alueella.

Integroidun kasvinsuojelun periaatteet pähkinänkuoressa

Ehkäise kasvintuhoojien esiintymistä

  • Vähennä kasvintuhoojien esiintymistä monipuolisen viljelykierron avulla.
  • Käytä kasvintuhoojia kestäviä viljelylajikkeita.
  • Varmista elinvoimainen ja vastustuskykyinen kasvusto tasapainoisella lannoituksella ja hoitamalla kasvualusta kuntoon.

Tarkkaile kasvintuhoojien esiintymistä

  • Käytä kasvintuhoojien tarkkailuun esimerkiksi liimapyydyksiä tai kasvustohavaintoja.
  • Käytä apunasi kasvintuhoojien esiintymistä ennustavia malleja ja asiantuntijapalveluita.

Tee päätös torjunnasta tarkkailutulosten perusteella

  • Käytä torjuntapäätöksen tekemisessä apunasi tarkkailutuloksia.
  • Käytä torjunnan kynnysarvoja, eli tietoa siitä, kuinka paljon kasvintuhoojia pitää esiintyä, ennen kuin niiden torjunta on taloudellisesti kannattavaa. Käytä monipuolisesti erilaisia torjuntamenetelmiä
  • Jos kemiallisille kasvinsuojeluaineille on toimivia vaihtoehtoja, käytä vaihtoehtoja.
  • Biologisia torjuntamenetelmiä ovat esimerkiksi kasvintuhoojien luontaiset viholliset (loiset ja pedot) sekä bakteerit ja virukset.
  • Kemikaalittomia rikkakasvien hallinnan menetelmiä ovat mm. viljelykiertoa, muokkaus- ja kylvömenetelmiä hyödyntävät strategiat sekä suorina torjuntakeinoina esimerkiksi rikkakasvien haraus, kitkeminen ja liekittäminen. Näitä esitellään kattavasti mm. BSAG:n Rikkakasvioppaassa.
  • Lisää vaihtoehtoisista kasvinsuojelumenetelmistä mm.  Kasvinsuojelu luomuvihannestuotannossa -julkaisussa

Käytä kasvinsuojeluaineita mahdollisimman vähän

  • Valitse kasvinsuojeluaine, jolla on vähiten haittavaikutuksia ihmisten terveyteen, muihin kuin kohde-eliöihin ja ympäristöön.
  • Pidennä mahdollisuuksien mukaan levityskertojen väliä.
  • Pienennä suotuisissa oloissa annoskokoa.
  • Käsittele vain osa kasvustosta, jos kasvintuhoojia esiintyy laikuittain.

Käytä vain Suomessa hyväksyttyjä kasvinsuojeluaineita

  • Vain Suomessa hyväksyttyjä, Suomesta ostettuja ja suomalaisilla myyntipäällysteksteillä varustettuja kasvinsuojeluaineita on lupa käyttää Suomessa.
  • Tarkista aina ennen käyttöä, että valmisteen käyttölupa on voimassa.
  • Suomessa hyväksytyt kasvinsuojeluainevalmisteet, niiden käyttöohjeet (myös Minor use -käyttöohjeet) ja käytön rajoitukset voi tarkistaa Tukesin kasvinsuojeluainerekisteri Kemidigistä.
  • Minor use tarkoittaa valmisteen hyväksynnän laajentamista vähäisiin käyttötarkoituksiin, tutustu tarkemmin Tukesin sivuilla.

Ehkäise kasvinsuojeluaineita kestävien kasvintuhoojakantojen syntymistä

  • Käytä eri tehoaineryhmiin kuuluvia kasvinsuojeluaineita.
  • Monipuolinen viljelykierto johtaa useimmiten myös hyvään kiertoon tehoaineryhmien osalta.
  • Käytä mahdollisuuksien mukaan myös kemikaalittomia torjuntakeinoja.

Tarkkaile torjuntatoimien onnistumista

  • Kirjaa ylös tekemäsi kasvinsuojelutoimenpiteet.
  • Opi edellisten vuosien onnistumisista ja epäonnistumisista. 

Maanhoito ja kasvin tarpeen mukainen lannoitus tukevat kasvinsuojelua

  • Hyvä maan kasvukunto parantaa kasvin mahdollisuuksia kasvintuhoojia vastaan.
  • Toimiva kuivatus, riittävä ilmaa ja vettä pidättävien huokosten määrä maaperässä lisäävät kasvien kykyä reagoida monenlaisiin sääoloihin.
  • Pyri ylläpitämään tai lisäämään eloperäisen aineksen määrää maaperässä. Liiallisen muokkauksen välttäminen, viljelykierrossa kasvijätettä maahan runsaasti jättävät kasvit ja maanparannusaineiden käyttö säilyttävät maan multavuutta.
  • Käytä riittävästi kasvinravinteita, mutta liiallinen lannoitus lisää usein kasvintuhoojien haittoja. Suomessa käytettävät lannoituksen rajoitukset ja suositukset takaavat yleensä sopivan ravinnetilan kasveille.