Sisävedet - siikakanta 2024

Siikasaaliista pääosa on vapaa-ajankalastuksen saalista. Kaupallisen ja vapaa-ajankalastuksen yhteenlaskettu siikasaalis on viime vuosina ollut 0.6–1.9 Mkg (kuva 1). Vapaa-ajankalastuksen saalis kasvoi tarkastelujakson lopulla, mutta romahti vuonna 2024 alle 500 tonnin. Kaupallinen siikasaalis on pysynyt vakaana. 

Siikasaalis sisävesillä painottuu pohjoiseen, sillä Lapista saadaan yli 70 % koko maan kaupallisesta saaliista (tähän viittaus luonnonvaratiedon karttaan). Tärkein pyyntiväline on verkko, jolla saadaan noin 60 % saaliista. Rysillä pyydetään noin viidennes sisävesien kaupallisesta siikasaaliista. Vapaa-ajankalastuksen siikasaaliista puolestaan noin 90 % saadaan verkoilla.

Keski-Suomessa Konnevedellä siikakantaa on seurattu Luonnonvarakeskuksen, Jyväskylän yliopiston ja kalatalousalueen yhteistyönä. Kirjanpitoaineistossa verkkosaaliin yksikkösaalis siikaverkoissa (27-33 mm solmuväli) on pysynyt samalla tasolla 1970-luvun lopulta lähtien, vaikka yksittäisiä huippuja onkin havaittavissa (kuva 2). 

Muikku ja siika kilpailevat samasta ravinnosta muikun ollessa tehokkaampi ravinnonkäyttäjä. Konneveden aineistossa onkin negatiivinen korrelaatio muikun ja siian runsauden välillä (Valkeajärvi & Marjomäki 2013). Runsas muikkukanta voi heikentää siikojen kasvua ja pakottaa siiat pois ulappa-alueilta.

Sisävesien siikakannat koostuvat useista eri siikamuodoista. Siikaistutukset ovat olleet erittäin runsaita erityisesti viime vuosituhannen lopulla ja monin paikoin siikasaalis perustuukin suurelta osin istutuksista peräisin oleviin kaloihin. Viileän veden kalana siika on potentiaalinen kärsijä ilmaston lämpenemiselle, mutta toisaalta vaellusesteiden poisto ja virtavesien kunnostus voi tuoda lisää lisääntymisalueita virtakutuisille muodoille. Myös vesien rehevöityminen ja ruskettuminen voivat heikentää siikakantoja tulevaisuudessa. 

Viitteet: 

Valkeajärvi, P. & Marjomäki, T.J. 2013: Konneveden kalakannat vuosina 1978-2010. Riista- ja kalatalous. tutkimuksia ja selvityksiä 5/2013.