Sisävedet - särkikanta 2024
Sisävesien kaupallisen ja vapaa-ajankalastuksen yhteenlaskettu saalis on tarkastelujaksolla ollut 1.8–4.4 Mkg (kuva 1). Pääosa saaliista on tullut vapaa-ajankalastuksesta, jonka trendi on ollut hieman laskeva, mutta vaihtelu vuosien välillä on suurta.
Satakunta ja Pohjois-Pohjanmaa ovat tuottaneet yli puolet sisävesien kaupallisesta särkisaaliista vuonna 2023, mutta vuonna 2024 Etelä-Savo oli noussut tärkeäksi alueeksi (luonnonvaratieto). Noin puolet saaliista saadaan nuottaamalla ja reilu neljännes rysillä. Vapaa-ajankalastuksen särkisaaliista puolet saadaan onki/pilkkikalastuksen saaliina.
Osa kaupallisesta särkisaaliista on hoitokalastuksissa saatua kalaa ja osa elintarvikkeeksi kalastettua särkeä. Näitä ei ole tilastoissa eroteltu. Tarkastelujakson aikana on todennäköisesti elintarvikekäyttöön menevän särjen osuus kasvanut. Hoitokalastusten perusteella tiedetään särkikannan pystyvän kompensoimaan nopeastikin tehokkaan kalastuksen vaikutuksen (Karjalainen ym. 2023), mutta yksilöiden keskikoko ja samalla taloudellinen arvo pienenee. Sisävesien ekologisesti kestäväksi saalispotentiaaliksi on arvioitu 12-26 Mkg (Ruokonen ym. 2019). Näiden arvioiden perusteella särkikantojen hyödyntämistä sisävesillä voidaan vielä huomattavasti tehostaa ekologisesti kestävästi.
Viitteet:
Karjalainen, J., Keskinen, T., Ruokonen, T.J. & Marjomäki, T.J. 2023: Roach and perch stocks recovered rapidly fron 3-year removal fishing: long-term multi-mesh gill net monitoring in small humic lakes. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tiedonantoja.
Ruokonen, T.J., Marjomäki, T.J., Suomi, I., Forsman, T., Keskinen, T. & Karjalainen, J. 2019. Sisävesien talouslajien saalispotentiaali Suomessa. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tiedonantoja.
